Home


Melkein kaikki tietävät tai tuntevat jonkun, joka on kärsinyt homeesta joko kotona, töissä, koulussa.. Haistat kaupassa ohimenevän ihmisen haisevan perunakellarille ja mietit, tietääköhän hän asuvansa hometalossa.
Itse vanhan talon asukkina aina hieman pelkäät kyseistä home-nimistä mörköä, sitä kun ei ikinä tiedä.. Josko nenä vaan tottuu oman talon hajuihin eikä huomaakaan hometta olevan. Itse seurasin sivusta kun työkaveri totesi ostaneensa hometalon. Lisää hänen kokemuksistaan ja hometalon remontoinnista voit lukea täältä.

Töissä olemme joskus porukalla puhuneet ilmanlaadusta, sairastamisesta ja kaikesta. Toimistomme on vuokralla vanhassa talossa. Vuosi sitten sisäilmamittaukset tehtiinkin ja kaikkien arvojen todettiin olevan viitteiden sisällä. Hämmästeltiin edelleen rytmihäiriöitä, jatkuvaa väsyä ja tukkoista oloa, poskiontelotulehduksia, kokoajan uusiutuvia flunssia.. Ihmeteltiin äänen sortumista, huonoa oloa, päänsärkyjä, kuivia limakalvoja, ihon kutinaa. Muistan jo kouluajoilta viiltävän päänsäryn ja myös kouluissa tiedettiin olevan hometta. Puhuttiin töissä asiasta suurempaan ääneen ja saatiinkin homekoirat tarkastamaan tiloja uudelleen. Koirat ilmaisivat monia kohtia ja yhtäkkiä kaikki ihmeelliset oireet saivatkin uuden merkityksen. Joka kerta töissä ollessaan miettii sitä homeitiöiden määrää minkä vetää jatkuvasti sisäänsä. Paheneeko olo tänään, sairastuuko johonkin pitkäaikaiseen sairauteen mistä ei ehkä parane ikinä? Onko jotain peruuttamatonta jo tapahtunut? Olenko minä sittenkin se, jota joku haistelee kaupassa ja toteaa mun haisevan perunakellarille? 

Asiat onneksi rullaavat ja ratkaisuja etsitään tosissaan. Joko remontti edessä tai muutto uusiin tiloihin. Toivottavasti kauaa ei tarvitse homeitiöiden valtaamassa toimistossa enää töitä tehdä. Kävin tänään lääkärissä puhumassa oireistani, josko saisi jotain kirveleviä poskionteloita ja jatkuvaa ihon kutisemista helpottavaa lääkettä. Kerroin myös sydämentykytyksistä ja verenpaine mitattiin. Alapaine oli vähän koholla. Lääkäri määräsikin mut viikon sairaslomalle, että nähdään mitkä oireet häviävät ja onko kyseessä reaktio homeeseen vai olenko esimerkiksi allerginen jollekin muulle. Sain keuhkoputkia avaavaa lääkettä sekä avamys-suihketta. Huomenna menen vielä verikokeisiin. Olo ei tällä hetkellä ole kummempi kuin muulloinkaan, sama väsy, tukkoisuus ja nuutunut olo ovat tuttuja jo niin pitkältä aikaa, ettei tiedä mikä on normaalia ja mikä ei. 

Ilman panikoimista odotellaan tulevaa. Tilanteelle ei nyt muuta voi ja onneksi ratkaisuja mietitään ja niiden eteen tehdään töitä. Tuntuu kuitenkin helpottavalta olla nyt tämä viikko kotona poissa itiöiden ulottuvilta. Ehkäpä viikon päästä ollaan jo askel lähempänä homeesta vapautumista! 
Onko teillä kokemuksia homeesta? 


Perunakellarinhajuisin terveisin toivottelen iloa viikkoosi! 
Otan Möllistä mallia ja kipitän unten maille :)

2 kommenttia

Lumikallion Outi kirjoitti...

Voi ei, kuulostaa kovin tutulta. Entisessä työpaikassa myös altistunut ja nykyään kyllä aika hyvin huomaa jos jossakin on ongelmaa. Ensimmäisenä itselläni mm.särkyy ääni. Oireet on niin moninaisia ja valitettavasti vähäteltyjä, vaikka asiasta ollaan nykyään hyvin tietoisia. Tsemppiä ja paranemista. <3

Miia kirjoitti...

Niinpä :( meillä ei satavarmaa ole, että on home kyseessä mutta eipä tuo hyvältä tunnu oli sitten mitä hyvänsä.