Tuubihuivi puolessa tunnissa

 En osaa kutoa juurikaan, ainoastaan oikeaa ja nurjaa vähän. Ei onnistu  villasukanteko tai muutkaan perinteiset neulomukset. Virkkaus on enemmän mun juttu, kun siinä ei tarvitse huolehtia putoilevista silmukoista ja koukkujakin on vain yksi :D Käsivarsineulonta paljastui kuitenkin yllättävän helpoksi.

Seurasin yövuorossa kun työkaverini väsäsi tuosta noin vain tuubihuivin eikä aikaakaan kulunut kuin vajaa puolisen tuntia. Päätin koittaa, osaisinko tehdä tuubihuivin ja onnistuihan se tällä Novitan video-ohjeella. Ei ollut yhtään niin hankalaa kuin perinteinen neulominen, eikä silmukatkaan pudonneet.

Otin kolmesta lankakerästä samanaikaisesti ja kerät kuluivat loppuun saakka. 

Huivi on tosi lämmin ja kiva, tosin tuo materiaali kerää ihan kaikki karvat ja meiltähän sitä löytyy... :D

Suosittelen koittamaan! Saat nopeasti lämpöisen huivin.

Tähän voit käyttää myös muita lankoja, itse käytin Frilla-nimistä lankaa kun sattui olla Minimanissa tarjouksessa :)

Kivoja pakkaspäiviä! 

Tutustumassa Seinäjoen Asuntomessualueeseen

Haluatko vilkaisun tulevan kesän asuntomessualueelle?

 Siskonpaneelisoppaa-Tiina ja Villa Bohemian-Hanna järkkäsivät meille ja Vaasabloggareille tutustumiskäynnin Seinäjoen Pruukinrantaan, asuntomessualueelle kuuteen eri kohteeseen. Talot nousevat upeaan luonnonläheiseen ympäristöön Kyrkösjärven rannalle. Taloja messualueella on 34, joista yksi on paritalo. Lisäksi paikalle nousee Lakean rakentama puukerrostalo Mäihä. Tämä postaus sisältää paljon paljon linkkejä!

Vetäistiin kypärät ja huomioliivit päälle ja mentiin tutustumaan Talo Nixiin, Sarkoan rakentamaan kohteeseen. Seinäjoen asuntomessujen projektipäällikkö Kirsi Joensuu kertoi meille asuntomessualueesta brunssin ja kuoharin lomassa ja Nixissä saimme ihailla myös Virpi Mäkisen (keltainen keinutuoli-blogi) upeita maalauksia. Saimme mukaamme goodiebagit, mistä löytyi Virpin upea printti, Luinspan luxuspyyhe, Sarkoan harjateräshenkari sekä Lapuan Kankureiden pyyhe. Kiitos!

Nixistä jatkettiin matkaa Talo Nuukaan, jonka tulevat asukkaat kertoivat meille panostavansa ekologisuuteen ja puunkäytön maksimoimiseen. Talo Nuukan rakentamisesta voit lukea lisää täältä.

Seuraavaksi päästiin tutustumaan herttaisen Kaarinan rakennuttamaan Ainoakoti Jekkuun (tästä pääset blogiin), joka hurmasi naisellisella sisustuksellaan ja omiin tarpeisiin räätälöidyillä ratkaisuilla. Tämän hevosnaisen koti oli jo sisustettu valmiiksi asti. Kirsi Joensuu kertoikin aluksi, että alueelle rakentaa kaksi sinkkunaista, joiden talot ovat jo valmiina monien muiden talojen ollessa vielä kovasti kesken. Talonomistaja Kaarina vastasi mielellään kysymyksiin ja hämmästelimmekin, kuinka hän malttaa odottaa muuttoaan elokuulle saakka talon ollessa jo valmis.

Forte-Kivitalojen Villa Tango ihastutti modernilla ulkonäöllään ja kartanomaisella olemuksellaan. Isosta kivitalosta oli sanoinkuvaamattoman upeat maisemat kattoterassilta ja yläkerran isoista ikkunoista suoraan Kyrkösjärvelle. (olipas mulla surkeita kuvia tästä kohteesta!)

Lopuksi käytiin vielä tutustumassa Kastellin kahteen kohteeseen, Kaarnaan ja Koriaan, jotka olivatkin ihanan perinteisiä isoine tupakeittiöineen. Ikkunoista oli upea maisema metsään.

Palaamme alueelle vielä lähempänä kesää. Kovasti odotan pääseväni tutustumaan pohjalaistalo KimaraKatariinaan, se on varmasti upea sisältä!

Kiitos Soblogien naiset tämän tutustumiskäynnin järjestämisestä!

Mööpelivalssia

Vuodenvaihde tuo tullessaan uudistumisen halun joka vuosi. Mitään isoa sen ei tarvitse olla, kunhan on jonkinlaista muutosta. Vanha vuosi pois ja uusi sisään :) 

Mä en kovin usein vaihtele huonekalujen paikkoja, vaikkakin nyt on pienen ajan sisällä tullut möbleerattua pariin kertaan. T ei ollut yhtään tyytyväinen mun sohvan siirtoon, joten piti tehdä uusia suunnitelmia ja sainkin kaipaamani muutoksen.

Oon ollut sitä vastaan, että sohva olisi ikkunan alla, koska mielestäni sohvalta olis kiva katsella maisemia eikä tuijottaa televisiota tai seinää. Tämä nyt on kuitenkin järkevin vaihtoehto tässä huoneessa ja kivaa vaihteluahan tämä on :)

Vielä johdot repsottaa, listoja puuttuu ja seinät on tyhjät. Katotaan mitä seinille keksitään. Mitä tykkäätte?

Keittiöön lipaston tilalle muutti tuollainen hauska klaffipöytä, jonka löysin varastostamme muutama vuosi sitten ja sutaisin valkoiseksi. Nimenomaan sutaisin, en kovin tarkasti tuota maalannut ja hiomisen jätin kokonaan väliin. Vanha ja kulunut se on ja mielestäni se saakin näkyä. En tahtonut tuota pintaa piilottaa liinan alle. Pöydän pohjassa luki "Anna-Liisa 26.4.-47", eli se on ollut suvussamme aika kauan. 

Vanhaa ikkunanpokaa on pakko siirtää vähän. En kestä katsella sitä kun ei oo samassa kohdassa tuon pöydän kanssa, vaikka en haluaisikaan tehdä lisää reikiä seiniin.

Nyt lähden käymään kaupassa ja sitten alan kollata vieläkö meidän rappusmaalit on voimissaan! 

Mukavaa sunnuntaita kaikille täällä piipahtaville :)

Rintamamiestalo ja sen rempat

Kaikkihan varmaan tietävät, että vanhoissa taloissa ei remontointi lopu koskaan. Jos ei jotain ole parasta aikaa meneillään, aina on suunnitteilla jotain. Oman haasteensa remontointiin tuo tietysti vinot seinät, talon hengittävyys (ei voi eristää liian tiiviiksi) ja edellisten asukkaiden suorittamat remontit. 

Jännitystä luo se, ettei koskaan tiedä mitä minkäkin seinän tai lattian alta löytyy. Vaikka kyseessä on mun kotitalo, jossa on siis myös isäni syntynyt ja ikänsä asunut, ei kukaan varmasti muista jätettiinkö esimerkiksi eteisen laattojen alle lautalattia vai purettiinko se pois. Lisäksi monet asiat eivät vain onnistu talon pohjaratkaisun tai jonkin muun asian vuoksi. 

Jollain tavalla helpompaa olisi asua uudessa talossa, missä kaikki olisi tehty viimeisen päälle, jokainen seinä olisi suorassa, nurkista ei vetäisi.. Ehkä jopa olisi itse saanut tehdä kaikki päätökset ja suunnitella huonejärjestyksen, mutta mielestäni siinä ei vaan ole sitä samaa tunnelmaa kun vanhassa talossa. Talon historia vaikuttaa myös, on mukava ajatella että talo on pysynyt suvussamme ja että mun isovanhemmat ovat kyseiseen taloon perustaneet perheensä.

Vanhassa talossa on omat oikkunsa ja omat äänensä. Itse ei enää jokaista narinaa tai huminaa huomaakaan, kun on niin tottunut niihin. Olemme asuneet nyt talossa pian 8 vuotta. Paljon on remonttia vielä suunnitelmissa ja jonkin verran sitä on jo tehtykin. Opittu on matkan varrella kaikenlaista ja paljon on vielä opettelemistakin. Oon niin kiitollinen, ettei enää tarvitse hiustenkuivaajan kanssa lämmitellä jääkylmässä portaikossa toppavaatteet päällä hytisten putkia suliksi. Toivottavasti myöskin keittiön putket pysyvät sulana, eikä uusia vesivahinkoja ole tiedossa, kuten muutama vuosi sitten.

Oon ajatellut tälle keväälle hieman pintaremonttia ja vihdoin maalaan rappuset uudestaan paremman värisellä maalilla. Lisäksi toiveissa olisi saada eteisen lattialaatat purettua (jännitetään, onko siellä sitä lautalattiaa vai ei!) ja keittiön laminaatti vaihdettua harmaaksi kuten olohuoneessa ja makkarissa. Keittiön pöydälle tarvitsisi tehdä jotain, joko ostaa uusi tai maalata vanha. Ehkäpä mietitään myös vaihtoa makuuhuoneen tapeteille, ne kun halkeilevat ikävästi levyjen kohdalta talon liikkuessa. Eteisestä puuttuu myös listoja vielä, ne on saatava paikoilleen nyt. Kesällä maalataan peltikatto uudestaan, pinnoitteet ovat jo monena vuonna pudonneet lumien mukana maahan. Nyt talvella olisi tarkoitus myös kaataa loput koivut talomme takaa, toivottavasti saadaan tämä toteutettua että päästäisiin ensi syksynä helpommalla haravoinnin kanssa. Nättejähän ne olisi, mutta..

Sellaista mukavaa arbeetia olisi tiedossa tälle keväälle, jännityksellä odotetaan paljonko saadaan tehtyä.

Isoäidinneliötyyny ja muuta virkkailua

Virkkauskirjan innoittamana koukku on heilunut tiuhaan täälläkin. Purin sateenkaarilangalla aloittamani kokeilun ja tein kaksi isoa isoäidinneliötä. Tein myös aika monta pienempää neliötä, josta toivon mukaan syntyy peitto vielä ennen ensi viikonlopun kastejuhlia, johon saimme kutsun. 

Mikä sen ihanampaa olisikaan näin hyytävän kylmänä päivänä käpertyä sohvalle Drop Dead Divaa katsoen ja virkkuukoukku heiluen :) Suuresta neliöstä päätin tehdä tyynyn ja kun mulla ei sopivaa valkoista tyynynpäällistä ollut, ompelin sen. Tyyny valmistui suurten haasteiden jälkeen. Emme ole ompelukoneen kanssa sen jälkeen puhuneet toisillemme. Toinen neliö odottakoon kunhan olemme taas puheväleissä.

Kuvassa näkyy myös vanhojen seuraajien ehkäpä jopa muistama peitto, jota aloin virkkaamaan työttömäksi jäätyäni muutamia vuosia sitten. Paloja olisi vielä ehkä n. 100 yhdistämättä.. Pikkuhiljaa, ehkäpä se jonain vuonna valmistuu ;)

Tämä tyyny on kyllä useamman kuvan ansainnut, kyllä sen ompelukoneen alalangan kanssa niin paljon taisteltiin! Alkaa väritkin taas hiipiä meille näin kevään koittaessa pikkuhiljaa. Okei, tiedän ettei se kevät nyt ihan vielä koita mutta voihan sitä jo vähän väreillä tuoda kotiin piristämään.

Koirat ovat nauttineet kun pakkanen hieman hellitti, mutta tuuli käy kyllä luihin ja ytimiin ja vanhassa talossahan vetää joka nurkasta niin että tossut pyörii jaloissa. Jäälyhtyjä ja -tauluja alkaa olla jo riittävästi, joten tänään askaroin sytykeruusujen (T on ihan rakastunut niihin!)  ja tuon tyynyn kimpussa. Kokeilin tässä samalla myös ensimmäistä kertaa vaatteiden värjäystä ja sehän onnistui paremmin kuin hyvin. Hieman se vain on aikaavievää, oon ensimmäisen koneellisen laittanut päälle joskus 7-8 aikoihin illalla ja nyt odottelen että kone pesee vielä tyhjänä. Yövuoroista jäi päälle tämä erikoinen unirytmi taas, joten taidanpa ottaa ihanaisen sateenkaarilankani taas käteen ja alkaa värkkäämään neliöitä :) 

Koti Hyppysissä ideoi Sobloggareille tälläisen hauskan hyväntekeväisyysidean. Virkkaamme/kudomme/ompelemme hypistelymuhveja Seinäjoen alueen muistisairaille. Myös sinä voit osallistua ja toivottavaa olisikin, että saisimme paljon ihmisiä mukaan tekemään hyvää. Käy lukemassa lisää Koti Hyppysissä-blogista! Näitä sitten urakoimaan, kunhan saan tuon peiton valmiiksi. Toivottavasti moni teistä innostuu ideasta myös! 

Muistahan käydä Kotohippusia-blogin Facebook-sivulla osallistumassa Iloa Virkkaukseen-kirjan arvontaan!

Iloa virkkaukseen-arvonta!*

Sain Moreenikustannukselta arvottavaksi Iloa-virkkaukseen kirjan. Arvonta on parasta aikaa käynnissä Kotohippusten Facebook-seinällä, käykäähän siellä osallistumassa ja muistakaa samalla tykkäillä blogin Facebook-sivuista!

Käytiin Tiinan kanssa jokin aika sitten Tapion kaupassa Kauhajoella, mistä ostin ison säkillisen lankoja ja oon nyt miettinyt mitä niistä tekisi. Sain kirjan myös itselle arvosteltavaksi ja tästä kirjasta löytyikin useampikin idea, mitä voisi tehdä ja selkeät ohjeet. Kuskasin langat eilen töihin yövuoroon ja aloitin siellä muutamalla isoäidinneliöllä. Taidan tehdä tuollaisen ison neliötyynynkin, kun ostin ihanan keväistä sateenkaarilankaa. 

Kirjassa oli toinen toistaankin upeampia värikkäitä virkkauksia ja niihin hyvät ohjeet, jolla luulisi aloittelijankin (minun) osaavan. Meikkipussin ajattelin myös koittaa virkata, mun vanha anopilta saatu meikkipussi kun hajoaa käsiin.

Soblogien eräs bloggari kehitti myös hauskan yhteistyöhankkeen, jossa virkataan Seinäjoen alueen muistisairaille hypistelymuhveja. Tähän hankkeeseen aion myös osallistua ja yksi muhvinrunko onkin jo valmiina ilman hypisteltäviä. Tästä lisää myöhemmin :) 

Mukavaa lauantai-iltaa! 

Siskonpaneelisoppaa-blogissa oli myös virkkausaiheinen arvonta käynnissä, siellä arvotaan Oma koppa ympyrä-kirja! Käyhän kurkkaamassa myös se!

*Postaus sekä arvonta toteutettu yhteistyössä Moreenikustannuksen kanssa.

Jäistä torstaita

Tulppaanit on yksiä mun lempikukista. Kuinka ihanaa, että ne ovat jo kaupoissa! Kotiutin heti pari kimppua ruokakaupassa käydessäni. 

Tulppaanit on upean näköisiä maljakossakin, mutta nyt kun ulkona on kunnolla pakkasta, jäädyttelin niistä pari juttua. Tämä allaoleva tulppaani on tehty maitopurkkiin. Maitopurkki aukesi hieman liitoksistaan ja siksi jääkin paisui toisesta reunasta. Laitoin mukaan narun, jotta saan kukan roikkumaan. Tämä olisi mukava koriste myös esimerkiksi haudalla.

Kiehautin veden, että saisin siitä kirkasta ja annoin jäähtyä ennen purkkiin kaatamista. Kaikista ei kuitenkaan tullut ihan kirkkaita vaikka kiehautinkin veden ensin, syytä tähän en tiedä. Tein jääkakkuja myös havuista, joihin käytin suoraan hanasta tulevaa kuumaa vettä ja kakut jäivätkin hieman sameiksi. Jos siis haluaa kirkkaita lyhtyjä, kannattaa kiehauttaa vesi ensin ja toivoa parasta :D 

Jäälyhtyihin voi myös esimerkiksi liimailla kuvioita serveteistä tai vaikkapa leikata talouspaperista tähtiä. Ne kiinnitetään jäätymisen jälkeen sumuttamalla vettä kuvan alle ja päälle suihkepullolla. Valokuvia (tai ehkäpä mieluummin valokuvista tehtyjä tulosteita) voi jäädyttää ja tehdä jäätauluja.

Jään sisälle voi jemmata pitsiliinan, varpuja, heiniä tai vaikkapa muovisia leluja. Sekoittamalla vesivärejä veteen saat erivärisiä lyhtyjä. Vain oma mielikuvitus on rajana! Pyöreitä jääpalloja saa laittamalla vettä ilmapallon sisälle ja jos ajoissa rikot pallon, voit jopa saada laitettua kynttilän pallon sisälle. Itsehän unohdin pallot ulos ja niistä tulikin sitten pelkkiä jääpalloja :) 

Tuon alimmaisen tein muoviseen rasiaan, johon laitoin keskelle pienemmän rasian jonka sisällä oli painoa niin ettei se liikkunut veden mukana. Vähän se halkeili kun päästin lämmintä vettä päälle, että sain keskellä olevan rasian irti. Aion illalla koittaa jäädyttää pitsiliinan, saa nähdä miten siinä käy :)

Nappasin pari kuvaa olkkarista aamulla kun aurinko paistoi ihanasti. Kuvien välillä kerkesin jo ottaa kaikki joulukoristeet pois, sniff. 

Aika hyytävät ilmat on, -25-30 astetta täällä. Koiratkaan ei oo tarjennu lenkille lähteä, nostelevat jalkojaan jo pissareissuilla ja välillä istahtavat maahan ja koittavat nostaa kaikki anturat ylös, raasut. Toivottavasti nyt vähän lämpenisi, niin pääsisi nekin purkamaan energiaansa ennen kuin mä tuun hulluksi niiden kanssa :) 

Mä lähden nyt lämmittelemään autoa ja sitten iltavuoro kutsuu. 

Iloista torstaita teille kaikille!