Naapurimme kysyi lauantaina, tiedänkö kenen kissanpentu majailee heidän autokatoksessaan. Oli kuulemma jo ollut muutaman päivän. Olin menossa yövuoroon ja lupasin mennä katsomaan sunnuntaina, josko saataisiin karkulainen kiinni. Joskus aikoinaan tässä alkoi pyöriä latz-kissan näköinen pentu nälkäisenä ja seurallisena keskellä talvea. Ruokin sitä ja vein sitä lämpöiseen välillä. Muutaman päivän kuluttua selvisi, että joku naapuri oli nähnyt pakettiautosta heitettävän viisi nyyttiä lumihankeen. Etsiskelimme loppuja neljää ja yksi ainoastaan löydettiin elossa. Nämä kaksi pääsivät sitten yhteiseen kotiin. Tapahtuneesta on aikaa yli 10 vuotta, mutta ihmisen julmuus jää mieleen..
Menin sunnuntaina herättyäni kissanruuan ja kuljetuskopan kanssa katsomaan saataisiinko pentu kiinni ja nopeasti se luottikin sen verran että sain sen syliin. Selvästi siis ihmisten kanssa ollut tekemisissä. Naapuri oli ottanut yhteyttä löytöeläintarhaan ja sieltä oli luvattu tulla kissa hakemaan illalla jos me ottaisimme sen kiinni. Mulla on koirat ollut samassa hoitolassa hoidossa ja tiedän kissojen häkkien olevan todella pieniä. Päätin ottaa kissan meille (naapurissa oli allergisia) ja soittaa Ssesylle miten edetään.
En oo vieläkään saanut soitettua. Laitoin kyllä heille ilmoituksen, että kissanpentu on löytynyt ja naapuri ilmoitti myös kylämme omassa facebook-ryhmässä. Pentu on luonteeltaan tosi ihana, viihtyy sylissä, tutki paikat heti rohkeasti, murisee koirille ja Nessalle (joka ei vielä oo suopunut kaveriin myöskään), rallittaa Moskan kanssa pitkin taloa.. Siitä tulee pitkäkarvainen myös ja oon nyt sanonut sitä möököks (suom huom: mörkö) kun se on niin pahana koirille :D
T sanoi jo eilen, että eihän tuota pentua malta minnekään antaa. Taisi ihastua siihen jopa enemmän kun minä ;) Juuri pari päivää sitten keskusteltiin, pitäisikö alkaa Ssesyllä sijaiskodiksi ja ottaa yhtä kissaa kerrallaan, kun sijaiskodeista on huutava pula ja silloin T totesi että kyllä neljän lemmikin pitää riittää :D Niimpä...
Pesin pennun eilen ja annoin sille matolääkkeen. Se oli tosi likainen ja takkuinen ja tänään huomasin sen kaulassa olevan haavan. En tiedä onko se raapinut jotain takkua pois niin kovasti, että ihokin aukesi vai mistä tuo on tullut, mutta putsailen sitä nyt. Tänään katsoin kissan kävelyä ja se mielestäni kävelee vähän laahaamalla toista takajalkaa. Ei siinä mitään kummempaa tunnu ja lujaakin se juoksee Moskan kanssa, joten vaikea sanoa.. Pitää seurailla sitäkin. Mä jo vähän ehkä toivon salaa ettei kukaan sitä kaipaa. Tässä se nyt makaa mun olkapäällä tätä kirjoittaessani ja nuolee mun korvantaustoja :D
Tilasin tuossa joku aika sitten Urban Decayn Naked-paletin ja se on ihana! Luomivärit pysyvät hyvin ja tässä paletissa oli upeat värit, joita varmasti tulee käytettyä.
Heti loman jälkeen oli paluu arkeen ja meillä oli tiedossa "julkisivuremppaa". Yksi ränni heitti aina sateella vedet tuohon talon seinään ja sitä olikin jo jatkunut kauan.. Talon seinä oli ihan haperoitunut ja vihersi, alareunassa oli jopa reikä. Jännitettiin etukäteen mitä laudoituksen alta paljastuu, mutta onneksi ei mitään hälyyttävää. Laudoituksen alle laitettiin homeenestoaine ja uretaanilevyä.
'
Vielä pitäisi maalata ikkunan karmit sekä kulmalaudat uudelleen ja tietysti nuo kaikki naulanreiät :) Oli kuitenkin helpompi maalata laudat etukäteen vaakatasossa, kuin monta kertaa vetää maalit suoraan seinään. T on nyt kauheassa kuumeessa, joten hetken joutuu odottaa maalia, mä en ala tuonne ylös kiipparoimaan tikkailla. Eipä saatu tänäkään kesänä maalattua kattoa..
Pihlajat ovat ihanan näköisiä ja täydessä marjassa! Pitäisikin väsäillä joku kiva syksyinen kranssi niistä.
Shoppailin tuossa ennen lomareissua meillekin tälläisen ihanan rottinkilokerikon aterimille. Täytyy nyt miettiä jääkö tähän käyttöön vai laitanko siihen jotain muuta. Me ei kovin paljoa noita aterimia kuitenkaan kahdestaan käytetä, eikä pölyyntyneet ruokailuvälineet ole kovin mieltäylentäviä. Vielä ainakin tykkäilen tästä näin :)
Sellaista täällä, paluu arkeen siis. Lomat on jo unohtuneet aikaa sitten ja oon muutaman kerran löytänyt jo itseni matkanjärjestäjien sivuilta...
Reissu on ohi ja oli huikeen mukavaa. Paljon uusia kokemuksia rikkaampana jaksaa taas tulevan syksyn ja talven. Lähdimme reissuun keskiviikkona ja eilen illalla tulimme kotiin. Meillä oli aamulento, joten ajettiin koko yö Helsinkiin. Ensimmäinen päivä menikin vähän käydessä moikkaamassa tuttuja, shoppaillessa ja nauttiessa Tuulisen rannan aalloista. Meillä oli Esperia-hotelli, joka ei kyllä ollut suosittelemisen arvoinen. Huoneet siivottiin puolihuolimattomasti, näköala oli toisten hotellien seiniin ja altaalle, ilmastointi oli kaksi päivää rikki (eikä saatu korjattua lupauksista huolimatta), huoneet pieniä, sisustus oli jostain 80-luvulta (ja kankaat näyttivät ja haisivat myös siltä), äänet kuului huoneista toisiin tosi hyvin.. Ainoat hyvät puolet oli sijainti ja aamupala oli ihan ok. Eipä se toki paljoa maksanutkaan ja onneksi hotellissa ei niin kovasti tule oltua :) Illalla istuskeltiin parvekkeella breezerien kanssa, pelailtiin korttia ja mentiin aikaisin nukkumaan.
Toisena päivänä käytiin heti äitin kanssa kampaajalla lyhentämässä hiuksia ja kampaaja suositteli mua myös värjäämään hiukseni eri väriseksi. Lupasin miettiä asiaa. Päivällä makoiltiin rannalla ja uitiin sekä käytiin syömässä hyvin. Illalla kierreltiin vanhassa kaupungissa ja shoppailtiin vähän lisää. Loppuilta istuttiin tutussa tavernassa. Käytiin sopimassa myös autovuokrauksesta seuraavalle aamulle.
Haettiin aamulla auto ja lähdettiin kiertämään saaren länsipuolelle. Veljeni halusi käydä perhoslaaksossa ja siellä sitten käytiin.
[kuvassa myös T:n sähkötupakka jos ihmettelette]
Perhosia oli ihan valtava määrä! Perhoslaakson jälkeen porhallettiin pienellä Micrallamme Ilias-vuorille ostamaan Salakos-kylästä paikallisilta oliiviöljyä ja mausteita. Tänä vuonna en tullutkaan ottaneeksi kuvaa heistä, mutta he ovat pystyttäneet vuoren rinteeseen levähdyspaikalle bambukattoisen katoksen, jossa myivät paikallista pontikkaa soumaa, oliiviöljyä eri makuisina, monenlaisia hunajia ja superhyvää maustetta, jota käytän yleensä kanan kanssa.
Palasimme takaisin rantatielle ja jatkoimme länsipuolta. Pysähdyimme syömään muistaakseni Skala Kamiroussa, josta tuo allaoleva ylempi ruokakuvakin taitaa olla.
Kreikan karttaa voit katsoa tästä. Kävimme ihailemassa pientä Sianan kylää, jossa oli upea kirkko. Shoppailimme vähän, ostimme lisää vettä autoon mukaan ja söimme jäätelöt. Matka jatkui kohti Monolithosta, jossa kävimme uimassa Fourni beachilla.
[Fourni oli ihan tämän rannan lähellä, mutta siitä mulla ei ollutkaan kuvaa kuin kännykässä]
Monolithoksesta suuntasimme Apolakien kautta vuoren toiselle puolelle ja takaisin Rodoksen kaupunkia kohti. Matkalla pysähdyttiin Jumboon, missä shoppailimmekin niin kauan että pojilla meni hermot. Illalla menimme vielä tuttuun tavernaan istuskelemaan.
Lauantaina ajelimme suoraan saaren itäpuolta Lindokselle, jossa snorklailtiin ja T sukelsi mulle simpukoita, joiden sisältä tulevia ötököitä ihmettelimme :D Jätimme auton vuoren päälle, joten takaisin kiivetessämme olimme ihan yhtä hikisiä kuin alunperinkin.. Hyppäsimme takaisin autoon ja ajoimme saaren eteläkärkeen Prassonissiin, jossa menimme jälleen uimaan. Matkalla syötiin jossain tavernassa hyvin.
Tuo Prassonissi on kyllä käymisen arvoinen paikka! Olemme monena vuotena käyneet sielä kerran uimassa. Ihanat pitkät hiekkarannat. Kovan tuulen vuoksi se on surffaajien suosiossa. Auto piti palauttaa kahdeksaan mennessä. Illalla kiertelimme vähän lähibasaareja ja menimme jälleen Demikseen iltaa istumaan.
Sunnuntaita vietettiin kiireettömästi Ellin rannalla. Otin hieronnan eräältä Thaimaalaiselta hierojalta ja mun selkä on edelleen (torstaina) siitä käsittelystä kipeä :D Kierreltiin taas ympäri kaupunkia kävellen ja etsiskelin näkyisikö mun kissaystävää, jota oon ruokkinut monena vuonna. Ei näkynyt. Muutenkin katukissat ja koirat olivat vähentyneet. Kysyinkin asiasta eräältä paikalliselta ja hän kertoi että kissat on siirretty yhteen ja samaan paikkaan, että turistien olisi helpompi ruokkia niitä.. Uskon kuitenkin että niitä on "hävitetty" :(
Maanantai ja tiistai kului aikalailla samaan tahtiin. Demiksen tuttumme lähti viemään T:tä skootterilla Ixiassa sijaitsevaan sähkötupakkakauppaan ja me muut oleiltiin aamut rannalla ja päivällä käytiin jossain hyvässä paikassa syömässä. Kertaakaan ei ollut pahaa ruokaa missään. Paras taverna on ehkä kuitenkin Ancient Flame Griva-kadun varrella, jossa käymme joka vuosi syömässä. Paikan omistaja pyysi minua lisäämään kuvan hänen T:lle tekemästään annoksesta Facebookiin ja teinkin sen. Tässä tuo annos:
Tiistaina päätimme äitin kanssa käydä molemmat värjäämässä hiukset. Mulla oli ihan valkoiset hiukset ja jätin nyt muutaman vaalean raidan ja muuten värjäsin tumman ruskeaksi. Äitille värjättiin kastanjan värillä (mitä hänellä oli aiemminkin) ja siihen hän pyysi punaisia raitoja, mutta saikin murretun oranssin värisiä. Oli kuitenkin tosi hyvän näköiset nekin!
Viimeisenä iltana istuin pakkaamisen jälkeen parvekkeella yöpaita päällä, kun kuulin jostain vauvakissan miukumista. Olin kuullut sen aiempinakin iltoina, mutta luulin sen kuuluvan jostain kaukaa. Huomasin alhaalla altaan lähellä olevan emäkissan ja sen pienen poikasen, joka ei edes vielä osannut kävellä. Emä oli todella laiha ja aran oloinen. Muistin meillä olevan jääkaapissa kinkkua, jotka sitten heittelin parvekkeelta emälle. Mietin siinä hetken puenko vielä päälleni ja lähden hakemaan kissanruokaa, kun kävi niin sääliksi ja murehdin saavatko kissat syödäkseen. Lähtöaamuna istuimme aamupalalla allasalueella ja siinä pyöri kaksi vähän vanhempaa pentua, ehkä muutaman kuukauden ikäisiä, joita ruokin salaa henkilökunnalta.
Upea reissu oli ja nyt taas akut ladattuina kohti syksyä! Tuli kyllä niin hyvään saumaan tämä reissu :) Minnekähän seuraavaksi suuntaisi..
Niin se syksy vaan koittaa. Sateiset ilmat ja koleat yöt henkii syksyn tuoksua. Ei enää tarkene kesävaatteissa, vaan täytyy alkaa kaivamaan villatakkeja varastoista. Ei sentään ihan vielä kuitenkaan, meillä on ensin se Rodoksen reissu vielä edessä. Ihanasti saadaan jatkaa kesää. Tälläisillä ilmoilla onkin mukava lähteä nauttimaan vielä viikon tehoauringosta.
Tänään kuitenkin vietettiin ensimmäistä LOMApäivää. Oon kyllä nämä lomapäiväni ansainnut! Mikään ei pilaa fiiliksiä tänään. Ei sateinen syyssää eikä juurihoito! Sytyttelin kynttilöitä pitkästä aikaa ja tunnelmoin tulevaa syksyä. Kuinka ihanaa, että meillä vaihtelee vuodenajat. Kaikissa vuodenajoissa on jotain ihanaa ja aina on uutta odotettavaa.
Näillä ilmoilla on ihanaa vetää villasukat jalkaan ja käpertyä sohvannurkkaan katsomaan jotain hyvää ohjelmaa tai lukemaan jotain hyvää kirjaa. Sytyttää kynttilöitä ja himmentää valoja. Nautiskella suoraan puusta kerätyistä kirsikoista tai pensaista kerätyistä marjoista (joita en tänä vuonna todennäköisesti ennätä kerätä). Napata kissa kainaloon ja kuunnella sen rauhoittavaa kehräystä. Kävellä pimeällä tiellä hengityksen höyrytessä tietäen, että sauna on valmiina kun pääsee kotiin.
Kohta kuitenkin paluu kesään vielä hetkeksi ;)
[pahoittelut, että jouduin laittaa tuon sanavahvistuksen päälle.. Mutta mulla on alkanut tulla ihan sikana anonyymikommentteja, joissa mainostetaan jotain ja mulle tulee jokaisesta kommentista sähköposti puhelimeen niin ne on tosi ärsyttäviä]
Vihdoinkin saatiin se paviljongin reunus tehtyä! Huhhuijaa, kyllä nyt takareidet huutaa hoosiannaa tuosta kyykkimisestä ja kantamisesta. Kaivettiin vanhat kivituhkat pois, laitettiin lisää eristystä rikkaruohoille jotka sitkeästi ovat suodatinkankaasta huolimatta puskeneet ilmoille, uudet kivituhkat päälle ja kivet siihen. Ulkonäkö muuttui heti :) Meinasimme grillipaikkaa tuonne kauemmas kaivonrenkaalle, mutta eipä siellä tule grillattua joten eiköhän se tämän vuoden aikana siitä häviä. Roskia siellä on toki hyvä polttaa.
Valot laitettiin eilen ja nyt paviljonki näyttää mukavalta illallakin. Täytyy hankkia siihen muutama lyhtykin.. Istutin alkukesästä nurkissa oleviin ruukkuihin kärhöjä ja molemmista ruukuista kuoli vaaleanpunaiset kärhöt, mutta siniset sitkeästi kiipeilevät edes vähän. Kukkiakin saatiin muutama. Kärhössä on ihana kukka. Tuo on aika tuulinen paikka, ehkä ne eivät sitten tykänneet siitä. Mulla ei tunnu menestyvän mitkään köynnöskasvit, kun muutama vuosi sitten terassin reunustalle istuttamani villiviinitkään eivät lähteneet edes alkuun.
Loppuun sitten kissakevennys, joka mua ainakin nauratti :) Järkyttävän pituinen kieli!
Mukavaa viikon alkua kaikille, täällä vietellään viimeistä viikkoa töissä ennen lomaa!
Tänään ( tai eilen, 13. päivä) oli meidän kolmas hääpäivä. Fiilisteltäisiinkö vähän kolmen vuoden taakse? Seuraajatkin on jo osaksi muuttuneet ja toivottavasti vanhat seuraajat jaksaa vähän toistoa :)
Kolme vuotta sitten päätettiin mennä naimisiin salaa. Oltiin seurusteltu 8 vuotta ja kihloissakin jo useampi vuosi. En halunnut perinteisiä kirkkohäitä, enkä pidä olostani keskipisteenä. Ajatuksena oli ensin mennä ulkomailla naimisiin.. Mutta tahdoimme kuitenkin läheisemme paikanpäälle, joten keksimme pitää salahäät kotonamme.
Suunniteltiin muutama kuukausi ja metsästettiin telttoja, somisteita, pöytiä, pitopalvelua, juotavia, selviteltiin paperiasioita ja kuulutuksia... Laitoin facebookissa läheisille kutsut grillibileisiin/ yläkerran rempan harjakaisiin. Muutamalle jouduin paljastaa, että paikalle tulee pitopalvelu, kun yritin houkutella heitä paikan päälle, mutta harva kuitenkaan arvasi mistä oikeasti oli kyse. Vanhemmillemme kerrottiin totuus, sekä veljelleni ja hänen avovaimolleen jotka asuvat toisella puolen suomea eivätkä varmasti olisi tavallisiin grillibileisiin osallistuneet. Kerroimme myös muutamalle ystävälle, yhdelle pariskunnalle, jotka olivat salanneet omia häitään pitkään, eräälle kaukana asuvalle ystävälleni ja lapsuudenystävälleni, jolle kerron muutenkin aina kaiken.
Lomani alkoi viikkoa ennen häitä ja somisteiden, telttojen ym viime hetken asioiden kanssa aherrettiinkin yötä myöten. Viimeisellä viikolla otettiin hääkuvat koekampauksen ja -meikin jälkeen. Jännitys kohosi jatkuvasti ja odotin innolla läheisten reaktiota. Viimeisenä yönä kasattiin dj:lle koppia sateen varalle ja laitettiin lamppuja ja kynttiläsomisteita pitkin pihaa, kun serkkuni ajoi äitinsä kanssa pihaan. Oltiin varmoja, että paljastuttiin ja ilmeisesti heillä jotain epäilyksiä olikin, mutta ei kuitenkaan mitään varmaa. Huh, jännittävää!
Hääpäivä koitti kauniina ja tunsin oloni hyvin rauhalliseksi. Näinhän sen piti mennäkin. Olin suunnitellut aikataulut löyhiksi, koska en halunnut hiki hatussa juoksennella paikasta toiseen, jos tuleekin jokin yllättävä takapakki. Hain aamulla kukat ja menin kampaukseen ja meikkiin. Sieltä tullessani anoppi olikin meillä tuomassa vielä jotain koristeita ja dj testaili laitteitaan. Olin tehnyt Spotifyhyn muutamia soittolistoja valmiiksi. Koristelin pöytiä ja anoppikin lähti kotiinsa laittautumaan. En saanut syötyä mitään ja päivä kului jotenkin kunnes kello läheni viittä, jolloin vieraiden piti saapua ja vihkimisen alkaa. Emme olleet varanneet tähän yhtään ylimääräistä aikaa, koska pappi olisi paikalla ja järjestelyistä tajuaisi kyseessä olevan häät. Äiti ja anoppi pyöri kanssani sisällä auttamassa pukua päälle ja jännittämässä.
Isä tuli myös sisälle ja katselimme ikkunasta vieraiden tuloa ja heidän ilmeitään. Vihdoin sisääntulomusiikki alkoi. Se myös loppui samantien ja päästyämme ovelle saakka T:n isä huitoi ovella "T keskeytti! Älkää tulko!" Mielessä kerkesi käväistä sen sata asiaa, kunnes T:n isä selvensi mummojen olevan vielä ABC:llä kahvilla :D Mummot saapuivatkin sieltä kohta ja naureskelin heidän järkyttyneille ilmeilleen. Musiikki alkoi uudelleen ja muistan alttarille kävelystä ainoastaan ystäväni A:n ilmeen, joka kertoi "sinä senkin!"
Vihkiminen meni kuin sumussa, en muista papin puheista juuri mitään. Oikeassa kohtaa molemmat kuitenkin vastasimme :) Pappi oli ihanan rento ja mummojen ABC-vierailulle hörähtely oli rentouttanut tunnelmaa muutenkin. Ihmiset kauhistelivat aluksi huoletonta vaatetustaan ja kuinka heillä ei ole lahjaa mukana, mutta onneksi tajusivat että emme halunneetkaan heidän stressaavan lahjoja tai pukeutumistaan. Meille oli tärkeintä, että he olivat paikalla.
Vihkimisen jälkeen hyppäsimme ystäviemme autoon, jonka he olivat koristelleet meille ja huristimme kaksi kertaa ulkorakennuksen ympäri heilutellen vieraille. Emme ajatelleet mitään kättelyjonoa järjestää, mutta jotenkin vieraat itse järjestäytyivät jonoon ja tulivat halailemaan ja päivittelemään. Pitopalvelu oli saanut ruuan tarjolle ja syötiin kotoisasti kinkkukiusausta, salaatteja ja leipää. Kahdelle ystävälleni oli kasvisruokaa. Koska päivän oli tarkoitus olla rento, emme olleet suunnitelleet sen kummemmin aikatauluja, paitsi ruuan suhteen. Ruuan jälkeen otettiin yhteiskuvia ja kierreltiin juttelemassa kaikkien kanssa. Samantien laitettiin myös juotavat tarjolle, jota rahtasimme aiemmin kesällä Virosta äitini ja veljeni kanssa käsivoimin.
Anoppi piti ihanan puheen ja jossain kohtaa tuli yllärimorsiamenryöstökin. Olimme suunnitelleet muutaman leikin, missä ihmiset olivat loistavasti mukana. DJ soitti asiaankuuluvaa musiikkia, esimerkiksi "juoppojuoksukilpailun" (kilpailija laittaa mailan maata vasten ja toisen pään otsaansa, pyörii sen ympäri 10 kierrosta, jonka jälkeen juoksee suunnitellun radan. Nopein voittaa) aikana dj soitti piiri pieni pyörii-laulua. Kaikkien kilpailujen voittajat saivat diplomin. Ilta sujui sukkelaan, välissä hörpättiin kahvit ja kakut (minä polkaisin ensin) ja jatkettiin tanssimista. Naapureita oltiin jo varoitettu melusta etukäteen ja eräät naapurit olivat ystävällisesti tarjonneet meille pihaansa autoparkiksi.
Illan hämärtyessä sytyteltiin kynttilöitä, joita oli sadoittain pitkin pihaa. Dj oli lainannut meille kohdevalon, joka loi ihanaa tunnelmaa valaistessaan pihassamme olevaa suurta kuusta. Kaikilla tuntui olevan mukavaa ja meillä oli tietysti kaikista mukavinta! Kaikki toivomamme ihmiset eivät tulleet paikalle, mutta emme voineet asialle mitään. Jotkut pahoittivat mielensä kun kuulivat kyseessä olleen häät, mutta saman kutsun annoimme kaikille ja tämä oli kuitenkin mielestämme parempi vaihtoehto, kuin jos olisimme menneet ulkomailla kahdestaan naimisiin. Nyt kaikilla oli mahdollisuus päästä paikalle.
Illan pimetessä oli perinteinen sukkanauhan metsästys ja häätanssiksi olin valinnut tämän ihanan laulun.
T ei ollut ilmeisesti sisäistänyt, että häätanssi tanssitaan valssin sijaan ja halusi vielä vetää häävalssin putkeen. Tanssimme siis myös Johanna Kurkelan Rakkauslaulun. Saimme ihanan häälahjan äitiltä, molemmilta veljiltäni ja toisen avovaimolta: he olivat ostaneet videokameran ja kuvanneet pitkin päivää sinne vieraiden videoterveisiä. Yö jatkui pitkään eikä loppuillan rähinöiltäkään vältytty, mutta minkälaiset pohojalaiset häät ne olisikaan ilman pientä tappelua! Pääsimme vihdoin nukkumaan joskus kuuden aikaan aamulla. Emme varanneet hääyöksi mitään kummempaa yösijaa, vaan jäimme kotiin nukkumaan. Kreetalle lähtö oli heti seuraavana aamuna ja pakkaamiset oli siinä hässäkässä jääneet.. Nukuimme tietysti aamulla pommiin ja heräsimme vanhempiemme tullessa koputtelemaan (olimme sopineet heidän tulevan purkamaan telttoja). Lähdimme matkaan tuntia myöhemmin kuin oli tarkoitus, mutta ehdimme ajoissa! Matkakin sujui rattoisasti, kun kuunneltiin videokamerasta vieraiden terveisiä.
Oli niin ikimuistoinen ja ihana päivä! En ole katunut pätkääkään, että päätimme järjestää häät salaa, ne olivat meidän näköiset ja mahtavat!
..nythän se kello onkin jo vaikka mitä, kirjoitin tätä tekstiä yli kaksi tuntia!
tiistai 5. elokuuta 2014
Kiitos paljon kommenteista edelliseen postaukseen!
Sitten vaihteeksi normaalimpaa postausta :)
Mulla on kahden päivän vapaa! Jes!!! Edellinen kahden päivän vapaa oli provinssirockin aikoihin kesäkuun lopulla, joten tätä on odotettu :) Äkkiähän tämä aika taas menee ja kun ajattelee vapailla tekevänsä vaikka mitä.. ei millään ehdi. Tämä päivä kului mukavasti koirahieronnassa, jonka jälkeen kävin uittamassa koiria yhdessä uudessa paikassa minkä hieroja kertoi. Sen jälkeen menin kävin nappaamassa vähän evästä kotona ja lähdin ystäväni luo kahville ja loppujen lopuksi mentiin hänen lastensa kanssa samaan uimapaikkaan :D
Huomispäivälle alkaa 10.15 juurihoidolla, mikäs sen mukavampaa. Sen jälkeen ajattelin tehdä vähän kotijuttuja, miten ne rikkaruohot ehtiikään joka paikkaan?? Ja koirankarvat sisällä!
Muuten ajattelin vaan olla möllöttää ja nautiskella vapaapäivästä ihan kotona. Harvoin tulee näitä päiviä :) Onneksi mulla on viikonloppuna taas yövuoro niin on päivät vapaat ja saan ehkä jatkettua kotihommia.
Mulle meinaa tulla kesäpaniikki, tuleeko teille niitä? Tiedättekö, kun keväällä suunnittelet tekeväsi sitä ja tätä ja tuota kesän aikana ja yhtäkkiä huomaakin että kesä alkaa olla lopuillaan ja ihan kaikki on vielä tekemättä! Paviljongin ympärystä on edelleen tekemättä, tuo ulkoseinä (mihin ylläolevan kuvan ikkuna vie) pitäisi laudoittaa ja maalata uudelleen, katto maalata, osa kesäkukista on edelleen ostamatta (ja jääkin kauppaan), meinasin terassille laittaa pitsiverhot.. Mutta toisaalta, onpahan sitten nautittu kesästä muuten! Katotaan, jos saisin huomenna jotain aikaiseksi tuon paviljongin reunuksen kanssa. Juuri nypin siitä kaikki rikkaruohot pois ja nyt ne taas valtaa alaa.. Vaikka sielä alla on kyllä hyvät suodatinkankaat! Käsittämätöntä.
Mikään ei siis oo muuttunut viime kesästä :D Jos täällä päivitys on hitaanpuoleista niin instagramia päivittelen ahkerammin. Sieltä nimimerkin miiah_ takaa löytyy kuvia kaikenlaisesta touhusta ja menosta :) Suurin osa toki kännykkäräpsyjä vain. Nyt täytyy mennä nukkumaan, että jaksan herätä ajoissa.
