Miten täällä menee?

Eilen heräilin sateiseen ja kolkkoon päivään. Söin aamupalaksi paahtoleipää ja join pikakahvia, jolla sai suurimman kahvihimon taltutettua. Laittauduin valmiiksi ja tarkistin, koska bussi menee mun työpaikkaa kohti. Kävelin bussipysäkille ja koska otin kaikista huonoimmat tennarit mukaan, ne olivat läpimärät alta aikayksikön. Bussi tulikin aikanaan ja mietin vähän, pitääkö mun kuljettajalle kertoa minne oon menossa, vai miten asia täällä hoidetaan.. Astuin sitten raha ojossa sisälle ja niin se asia hoituikin, ilmeisesti tuo bussi maksaa aina 1,85€ meni sitten minne vain. 


Saamistani ohjeista muistelin, että 7 pysäkinväliä pitää matkustaa. Näin kuitenkin ostoskeskuksen Vasco da Gaman ja luonteeni mukaan harhauduin polulta ja hyppäsin bussista ennen aikojaan ostaakseni uudet kengät ja sateenvarjon. Seikkailin hetken kauppakeskuksessa ja löysinkin uudet kengät ja myös sen sateenvarjon. Kävin syömässä jossain ravintolassa, ruokana oli kanafilee, jonka päällä paistettu kananmuna sekä riisiä ja ranskalaisia. Oli aivan hyvää ja hinta oli jotain 6€. 


Märät kengät alkoi painaa ja päätin tulla vaihtamaan uudet kengät jalkaan. En jaksanut selvitellä mistä linja-auto lähtee takaisin, joten hyppäsin taksiin, joka maksoi 5,10€. Samalla täällä kämpillä ollessa kävin suihkussa ja tässä touhusin jotain ja tauko venyi muutamaan tuntiin. Ovikello soi ja menin avaamaan, joku mies siellä kyseli että asuuko joku (nimi meni ohi) täällä.. Sanoin, että varmaankin mutta ei oo nyt paikalla. Sanoi soittavansa hänelle ja lähti pois. Tulivat sitten yhdessä kämppikseni kanssa hyvinkin pian takaisin ja en viitsinyt heti tuppautua esittelemään itseäni, kun oli vieraita paikalla. Pari sanaa vaihdettiin, kun sulake pomppasi kesken hiustenkuivaamisen ja pyykinpesun. 


Lähdin takaisin vesisateeseen ja tärisin aikani bussipysäkillä, ennenkuin bussi tuli. Nyt hyppäsin oikealla pysäkillä pois ja jonkin aikaa (=kauan) talsittua edestakaisin löysinkin uuden työpaikkani, jossa oli määrä kokoontua tänään 8.45.  Asia hoidettu ja käväisin kahvilla jossain kahvilassa, minkä astioissa hassunhauska logo muistutti suomileijonaa, jonka yli meni punainen viiva. Menin vielä uudelleen ostoskeskukseen ja pyörin sielä muutaman tunnin hämmästellen suuren marketin pääsiäisosastoa joka oli valtava. Kakkuja, piirakoita ja kaikenlaisia hyytelöherkkuja oli hyllyt pullollaan ja ihmisiä enemmän kuin Seinäjoen vapputorilla. Ostin uuden vesipullon ja jotain ruokaa kämpille ja palailin tänne taas taksilla joskus puoli yhdeksän korvilla. 







Ovella vastaan tuli ranskalainen tyttö matkalaukun kanssa ja huikkasi boungiorno. Kysyin onko hän menossa vai tulossa ja hän sanoi, ettei puhu yhtään englantia, heilutti ja lähti ovesta. Se oli siis toinen kämppikseni, joten nähtävästi olemme nyt kahdestaan tämän toisen tytön kanssa. Juteltiin kämppiksen kanssa vähän enemmän ja hän kertoi olevansa Luxemburgista ja hänen isänsä on ruotsalainen. Mukavalta vaikutti ja juteltiinkin käytännön asioista hetken. Loppuillan lojuin kämpillä ja juorusin puhelimessa.


Tänään oli ensimmäinen työpäivä ja vaivatta löysinkin perille uuteen työpaikkaani. Olin hyvissä ajoin paikalla ja ehdinkin jutella erään suomalaisen naisen kanssa vajaa puoli tuntia ennen koulutuksen alkua. Meitä suomalaisia aloitti tänään viisi, neljä naista ja yksi mies. Tänään käytiin läpi lähinnä firman asioita ja koulutus pidettiin englanniksi. Paikalla oli myös muissa projekteissa aloittavia työntekijöitä, oli saksalaisia, unkarilaisia, espanjalaisia, romanialaisia, italialaisia ja kouluttaja oli venezuelalainen. Mukava päivä oli, vaikka materiaali olikin vähän raskasta. Työpaikalla on ruokala, missä oli tänään riisiä, kanaa sekä salaattia. Hinta oli päätähuimaavat 2€ ja annos niin iso, etten jaksanut kaikkea. Vaihtoehtoina olisi ollut myös jonkinlaista pastavuokaa ja jotain toista vihannesvuokaa. Ruokatauko oli tunnin mittainen ja kipaisimme ottamassa pari kopiota läheisessä kopiokeskuksessa.




Tänään oli tosi lämmin päivä ja tämä samainen suomalainen nainen P lähti näyttämään mulle, missä on yrityksen toinen rakennus, missä tapaamme huomenna. Kävelimme hetken Tajojoen rannalla ja ihastelimme maisemia ja yli 17km pitkää siltaa. Tuollaisella vaijerikopperolla on päästävä! Kävelimme takaisin Vasco da Gaman lähistölle, mistä P:n metro lähti ja mun bussi. En ollut vielä kertaakaan kulkenut bussilla matkaan kotiin päin ja tietysti hätäilin pysäkin kanssa ja hyppäsin kyydistä keskellä ei mitään. Onneksi tänään oli ihanan lämmin päivä, joten oli mukava kävellä. Näin esimerkiksi keskellä kaupunkia olevan laitumen, missä kaksi hevosta laidunsi :D Kävelin muutaman kilometrin matkan ja napsin vähän kuvia matkan varrelta. Laukku painoi kuin synti, kun siellä oli koulutusmateriaalia, villapaitaa, kameraa ja kaikkea muuta tavaraa mukana.


Kämpille päästyäni tein makaroonia ja jauhelihaa, johon jouduin käyttämään outoja mausteita. Jouduin vähän sokkona ostamaan mausteet, kun purkeissa lukee portugaliksi. Ihan syötävää oli kuitenkin, vaikka ei nyt mitään gourmetruokaa ollutkaan. Kävin suihkussa ja tässä nyt hengailen loppuillan. Sovimme jo P:n kanssa, että menemme viikonloppuna keskustaan markkinoille ja ehkä kirppikselle. 



Jännä päivä takana!

Sorry, kauppakuvat on otettu kännykällä, kun en viitsinyt siellä ryysiksessä näpsiä järkkärillä kuvia. Yritin vain vaivihkaa ottaa muutaman kuvan :D

2 kommenttia

Tiina Siskonpaneelisoppaa kirjoitti...

Mieletön tuo alin kuva, missä on noi kolme kuplaa <3

Miia kirjoitti...

Kiitos <3