Featured Slider

Joulukaupunki

Lissabonissa on jouluvaloja lähes joka kadulla. Mihin tahansa käveleekin, törmää upeisiin ja erilaisiin jouluvaloihin. On kuusia, kelloja, rusetteja, joulupalloja, koko seinien valoja, käpyjä, mitä tahansa.. Eduardo Parkissa on myös Wonderland, missä on luistinrata sekä maailmanpyörä ja jouluaiheisia kojuja. Markkinoita löytyy monelta muultakin aukiolta ja kastanjoita paahdetaan lähes joka kadunkulmassa ja metro/juna-asemilla. 






Ylläolevat kuvat on Wonderlandista otettu.


Avenida da Liberdade on kokonaan valaistu puista roikkuvilla valoilla.




Ylläolevat kuvat Rossion aukiolta, paitsi joulupallo jostain matkan varrelta


Praca do Comercion iso kuusi minne pääsee myös sisälle





Joulupukki majailee Luis de Camoesin aukiolla 

Kuumaa viiniä kanelitangolla saa monesta paikasta ja se maistuu etäisesti glögille. Itse kyllä mieluummin juon ihan suomalaista glögiä, joten kuumana juomana otan mieluummin kaakaon mikä onkin todella suklainen. Joulumieli valtaa täälläkin, vaikka eri tavalla. En tiedä miltä tuntuisi viettää joulu täällä, mutta mieluummin meen Suomeen ja toivon, että saadaan lunta jouluksi. Yritän ostaa pakolliset joululahjat jo täältä ja saada ne sopimaan laukkuun tullessani. 

Ihanaa joulunalusaikaa!


Syksy Lissabonissa ja joulun odotusta

En nukkunut paljon viime yönä. Portugalilaiseen tapaan talvet on kylmiä ja märkiä, jolloin flunssat kiertävät ja kestävät ikuisuuksia. Mä oon nyt ollut kipeenä marraskuun alusta asti. Kävin lääkärissä joskus silloin kuun alussa kun epäilin poskiontelotulehdusta, lääkäri vilkaisi korviin ja kurkkuun ja määräsi lääkkeitä. Ei sanonut suoraan onko mulla poskiontelotulehdus vai ei enkä ollut ihan varma lääkkeiden funktiostakaan ennen googletusta. Lääkeseloste kertoi että kyseiset antibiootit on nimenomaan poskiontelotulehdukseen ja keuhkoputkien tulehduksiin. Tälläiset asiat on joskus hassuja, kun et voi asioida omalla kielellä. Lääkärit toimii eri tavalla ja joskus on hankala ymmärtää mikä tauti on ennenkuin käännät reseptistä. Täällä lääkärit määrää lääkkeitä tosi helpolla ja pitää vähän itse arvioida et onko tarpeen oikeasti. Lääkärit usein myös tykkää pyytää käymään monta kertaa tai olemaan sähköpostilla yhteydessä, jos on jotain kysyttävää jälkikäteen. Nyt kun kävin uudelleen, lääkäri sanoi että poskiontelotulehdus on edelleen ja ens viikolla käyn sitten erikseen labrassa, missä ne ultraa poskiontelot. Suomessa tämä olis yleensä tehty samalla käynnillä.



Yskin monta tuntia viime yönä ja varmaan pidin myös kämppiksiä hereillä. Ilmoitin pomolle aamulla, että en mee tänään töihin, vaan yritän nyt huilia et vihdoin paranisi. Ilmastointi töissä ei varmaan myöskään tee kovin hyvää. Kiireettömän aamun kunniaksi päätin syödä ison aamupalan. Hain talon toisessa päädyssä olevasta leipomosta tuoretta leipää ja tien toisella puolella olevasta fruttariasta appelsiinejä, mistä puristin mehua. Loput löytyikin kaapista. Tuli kyllä syötyä ihan liikaa silmillään ja melkein puolet jäi syömättä, mutta nyt jaksaa monta tuntia ja vitamiinit on saatu. 


Joulunalusaika on täynnä markkinoita ja tapahtumia täällä ja onkin tullut muutamissa käytyä. Ostin Ikeasta pienen kuusenkin huoneeseeni ilahduttamaan ja joulutähden ikkunaan. Täytyy vain hakea vielä verhotanko, mihin laittaa joulutähti roikkumaan. Hyasintit paistattelevat ikkunalla ja odotan koska tuoksu alkaa levitä koko huoneeseen. Lissabonissa on myös upeita jouluvaloja ympäriinsä, mutta voisin tehdä niistä erillisen postauksen kunhan saan kuvia otettua lisää. Tässä postauksessa kuvat on kaikki kännykkäräpsyjä ja ilman muokkauksia. Bloggaus jää helposti, kun ei jaksa kuljettaa kameraa mukana kokoajan jolloin ei oo kuviakaan, mutta katsotaan jos pärjättäisiin sekalaisilla kännykkäkuvilla. 

[parkkeerauksia on niin hauska seurata täällä]


Nyt on pitkästä aikaa ikävä Suomeen, ihana katsoa kaikkia ystävien jouluvalmisteluja ja fiilistelyjä Facebookista ja Instagramista. Onneksi sain myös lomaa jouluksi ja lennän Suomeen 20.12 ja oon yli viikon siellä. Käymme myös veljeni luona Lappeenrannassa, missä näen Moskan ja Möökön. Ne muuttivat veljeni vaimon siskolle, kun T ei enää halunnut pitää niitä ja tänne en niitä voinut ottaa. Onneksi saivat hyvän kodin ja pääsen niitä näkemään välillä. Nessa asusteleekin äitillä, joten sitä näen useammin. Aion syödä itseni ähkyyn kaikesta jouluruuasta ja nauttia hiljaisista metsistä ja luonnosta sekä tietysti nähdä paljon ystäviä ja sukulaisia. Ihanaa tulla vierailulle :)


Portugalin matkailua

Pitkä aika on vierähtänyt edellisestä postauksesta. Jotenkin arki vie mukanaan täälläkin eikä aikaa riitä kaikelle, kun on niin paljon nähtävää ja koettavaa. Pitää nyt yrittää skarpata! Muutamassa paikassa on tullut tässä kevään aikana käytyä Portugalin sisällä ja ajattelin postata vähän niistä.






Toukokuun alussa mulla oli muutama päivä lomaa ja lähdin yksinään Ericeiraan. Varasin majoituksen yhdeksi yöksi ja hotelli Pedro O Pescador olikin ihan huippu. Yksi yö maksoi Hotels.comin kautta muistaakseni 45euroa ja oli kävelymatkan päässä rannasta sekä kahviloista. Aamiainen kuului myös  hintaan sekä ilmastointi, jota tosin jouduin pitää lämpöisellä koko yön. 



Otin bussin Lissabonista Campo Grandelta ja se maksoi n. 6euroa. Bussimatka kesti tunnin verran ja oli mukava katsella maalaismaisemia matkalla. Ericeiraa kutsutaan Portugalin Kreikaksi ja talot olikin maalattu valkosinisiksi. Ericeira on surffaajien suosiossa, sillä siellä on aina kova tuuli. Iltaisin viileni ja pitkät housut ja takki tuli tarpeeseen, mutta päivällä oli aurinkoista. Tämä kesä on ollut Portugalissa outo, eikä vieläkään ole niin kuuma kuin viime vuonna. 




Käveleskelin Ericeiraa ympäriinsä, piipahdin kivan näköisissä kaupoissa ja istahdin kahville kun siltä tuntui. Söin iltapäivällä tosta mistan (paahtoleipä juustolla ja kinkulla) kahvilassa ja se olikin niin täyttävä, että jätin illallisen väliin kokonaan. Pieni kaupunki oli tosi sympaattinen ja elämänmeno oli paljon rauhallisempaa kuin Lissabonissa. Rannalla seikkailin kallioilla ja ihmettelin tykkejä ja kivistä tehtyjä penkkejä. Ericeirassa oli paljon kukkia kuten Lissabonissakin ja taloissa ihania pieniä yksityiskohtia.








Seuraavana päivänä kävelin aamusta rannalla ja kaupungilla ennen huoneen luovutusta ja söin jäätelöbaarissa ihanan italialaisen jäätelön. Bussiasemalle mennessä bussini lähti nenäni edestä, joten hyppäsin Sintraan menevään bussiin. Bussi oli maalaisbussi, joka kiersi jokaisen talon edestä ja ajeli pieniä ja kapeita teitä. Selvästi suurin osa matkustajista tunsi bussikuljettajan ja jäivät istumaan eteen vaihtamaan kuulumisia. Sintrasta otin junan kotiin. Pieni pako arjesta auttaa jaksamaan ja täällä on niin paljon paikkoja, mihin pääsee edullisesti ja helposti bussilla tai junalla. Palaillaan taas pian!

Sintrassa

Täällä lomaillaan! Mulla on 1,5 viikkoa silkkaa lomaa ilman sen kummempia suunnitelmia! Wuhuu! Viikonloppu meni aika lailla juhliessa ja kotona hengaillessa, samoin maanantai. Tiistaina hyppäsin bussiin ja lähdin käymään Freeportissa, missä on eri merkkien outlet-myymälöitä. Mitään en ostanut, mutta olihan kiva käydä katsomassa miltä se näyttää ja olishan siellä ostettavaakin ollut, jos olis malttanut.

Tänään päätin vihdoin mennä Sintraan. Vallan jo hävettää, että melkein vuoden oon asunut enkä vieläkään ollut käynyt siellä kertaakaan. En yhden päivän aikana kaikkea ehtinyt enkä jaksanut kiertää, kunhan samoilin Sintran keskustassa ja kävin katsomassa Penan palatsin, mikä olikin näkemisen arvoinen. Ihan kuin Disneyn elokuvista tai 1000 ja yhden yön saduista. Puistoalueiden kaluamisen jätin toiseen kertaan. Kuvat kertokooon tarinaansa :)











Penan palatsissa oli paljon arabialaisia vaikutteita, väriloistoa ja upeita torneja. Palatsin haluttiin näkyvän puiston joka kolkasta. Penan palatsin puistossa sanotaan olevan yli 2000 kasvilajia, joten ehkä seuraavan visiitin voisi tehdä kesäaikaan. Jokaisessa huoneessa oli opastekyltti, joka kertoi mihin tarkoitukseen mitäkin huonetta käytettiin. Oli arabialainen huone, puhelinhuone, sihteerin huone.. 

Kannattaa ehdottomasti käydä. Varmasti muutkin palatsit ovat näkemisen arvoisia, niihin täytyy tutustua toiste. Sintrassa oli myös paljon matkamuistomyymälöitä ja ravintoloita, joten siellä saa helposti kulumaan koko päivän. 

Palaillaan!

Uusi vuosi, uusi alku.

Huomenta! Tänään on presidentinvaalien äänestyspäivä täällä Lissabonissa ja olemme menossa suomitiimin kanssa porukalla äänestämään ja sen jälkeen jäätelölle. Muutamat viimeiset päivät on olleet ihanan lämpöisiä, tuntuu ihan keväältä. Iltaisin on kylmä, mutta päivisin on ollut lähemmäs 20astetta. Syksy meni vähän sumussa, mutta nyt tuntuu taas energiaa riittävän paremmin. Työpäivien jälkeen ei hirveästi jaksa, mutta jospa sitten edes viikonloppuisin. Uusi vuosi, uusi alku. Yritän ottaa vähän enemmän aikaa itselle ja kuluttaa vähemmän aikaa esimerkiksi somessa. Yritän kuitenkin blogata enemmän ja ottaa enemmän kuvia ja tutustua uusiin paikkoihin, sekä tehdä asioita jotka tuntuvat hyviltä.



Oon niin onnellinen, että meillä on hyvä tiimi, josta olen löytänyt ihania ystäviä. Se on erilaista, kun saa ilmaistua itseään myös omalla kielellään. Joulun aikaan olin poskiontelotulehduksessa täällä ja kävin ensimmäistä kertaa lääkärissä. Onneksi meillä on työpaikan puolesta vakuutus, että pääsee yksityiselle. Lääkäri ymmärsi mua hyvin ja tutki samaan tapaan kuin Suomessakin. Määräsi heti sairaslomalle, vaikka en tuntenut oloani niin pahaksi. Menin kuitenkin töihin, koska täällä ei saa sairaslomasta palkkaa. Sain hullut määrät lääkkeitä ja nyt on jo antibiootit loppunut, mutta silti nuha jatkuu. En tiedä johtuuko näistä kosteista asunnoista vaiko mistä, mutta eikö se pian ohi mene.





Sain ensi kuulle lomaa huikaisevat 8 päivää, joten viikonloppujen kanssa siitä tulee melkein 2 kokonaista viikkoa. En tiedä vielä mitä teen, pitäisi varmaan vähän kierrellä tässä lähikylissä tai jossain kun ei juuri ole tullut käytyä. Ainakin otan rennosti, urheilen vähän ja nautin elämästä. Mielessä kävi, josko piipahtaisin tapaamassa ystävää Barcelonassa, mutta saa nähdä. Kesälomiakin saisi kohta alkaa varailemaan, jännä nähdä mitä tämä vuosi tuo tullessaan.


Tänään oon ihan täynnä energiaa hyvien yöunien jälkeen, joten alan nyt vähän siivota ja laittautua valmiiksi ja lähden kohti suurlähetystöä. Sen jälkeen ajattelin käydä lenkillä täydeltä taivaalta lämmittävässä auringossa. Ihanaa, että on viikonloppu!


[kuvat kännykkäräpsyjä matkan varrelta, yritän parantaa tapani ja ottaa kameraa enemmän mukaan]

Marokossa

Ihan liian kauan on ollut hiljaista täällä. Nyt olen kipeenä ja yritän rauhoittua kotona inkivääriteen kanssa niin ajattelin vihdoin postata jotain. Syksy on mennyt työn touhussa ja ystävien kanssa aikaa viettäessä. Piipahdin Suomessa yhden viikonlopun ja yritin setviä tavaroitani jonkin verran. Ensi viikolla lähden taas Suomeen joulun viettoon. 




Lokakuussa lähdin viikonlopuksi Marokkoon Casablancaan. Lissabonista pääsee helposti ja suhteellisen halvalla moneen paikkaan ja pitäisikin nyt matkustella enemmän. Keski-Euroopassakaan en ole käynyt koskaan. Casablanca oli mukava, tosin paljon modernimpi kuin luulin. Ihmiset kulkivat suurimmaksi osaksi normaaleissa vaatteissa, vaikka muslimivaatetustakin näkyi jonkin verran. Mulla oli paikallinen tuttu opas siellä, joten mua ei revitty minnekään ja sain olla rauhassa. 



Rannalla pienet lapset yrittivät saada turisteja ratsastamaan hevosilla. Kieltäydyimme ja jonkin ajan kuluttua näin kun hevonen vikuroi ja ratsastaja muitta mutkitta löi sitä kepillä päähän. Sanoinkin tutulleni, että en ikinä tukisi moista toimintaa ja miten surullista, miten ihmiset opettaa jo lapsia kohtelemaan eläimiä noin. Casablanca oli myös todella roskainen, vesipullot ja muut roskat heitettiin suoraan kadulle tai rannalle, vaikka roskiksia oli ympäriinsä.




Ratikka liikkui mukavasti kaupungin läpi ja helpotti kulkemista. Maistoin mlaouia, harschaa, minttuteetä ja söin kanaa ja leipää marokkolaiseen tyyliin sormilla dippaamalla leipäpalasia liemeen. Ruoka oli hyvää ja ihmiset todella ystävällisiä, vaikka kerjäläisiä olikin paljon ja ihmiset yrittivät saada elantonsa parhaansa mukaan hyötymällä milloin mistäkin. 




Medina oli hieno kokemus, vaikka siellä eräs mies tuijotti mua maanisesti eikä lopettanut ennen kuin tuttuni kysyi mikä hänen ongelmansa on. Myynnissä oli upeita huiveja, kenkiä, mausteita, kaikkea mitä kuvitella saattaa. Tinkiminen kuului asiaan ja pyysinkin opastani tinkimään mulle yhdet kengät ja hän oli yllättynyt kun sain tingittyä hinnasta 1/5 pois. Kävimme suuressa ostoskeskuksessa Moroccan Mallissa, mistä ostin arganöljyä noin kuudella eurolla. Taksikuskit sanoivat, että ottavat turisteilta lisähintaa, mutta koska olin tuttuni kanssa taksikyydit maksoivat n. 2euroa yleensä. Taksikuskit eivät katsoneet mua silmiin, mutta joka ikinen kysyi tutultani mistä olen kotoisin ja sanoi jotain sinisistä silmistäni. Varmasti olisi ollut paljon ahdistavampaa olla yksin liikkeellä. Marokossa naiset eivät myöskään polta tupakkaa ja käyttämäni sähkötupakka oli monelle ihmetyksen aihe. 





Hassan II niminen moskeija on Marokon suurin ja muistaakseni maailman seitsemänneksi suurin moskeija. Olihan se iso ja komean näköinen. Se on myös ainut moskeija mihin vääräuskoiset pääsevät sisään. Emme kuitenkaan menneet sisälle asti, vaan seikkailimme ulkopuolella ihastellen upeita marokkolaisia laatoituksia ja arkkitehtuuria. Marokkolaiset kiinnittävät paljon huomiota yksityiskohtiin ja monesti on jokin koristeellinen kuvio katossa tai seinälistoissa ja myös parvekekaiteet olivat upean näköisiä. 








Kaiken kaikkiaan viikonloppu oli upea ja toistekin olisi kiva mennä Marokkoon, eri kaupunkiin kylläkin. Casablanca oli kuitenkin ihan näkemisen arvoinen, mutta viikonloppu riitti loistavasti siellä ja oli kiva tulla takaisin kotiin. Lentokoneesta ihastelin Lissabonin värikkyyttä ja upeita vanhoja rakennuksia verrattuna Casablancan valkoisuuteen. Ehkäpä vielä palaan.