Lontoo marraskuussa

Hyvässä muistissa olikin viime marraskuun Lontoon reissu ja ei pettänyt ihana Lontoo tälläkään kertaa. En lopulta lainannutkaan kameraa, vaan kuvasin kännykällä sen mitä kuvasin ja ihan kiva niin. Jälleen ajettiin edellinen yö lentokenttää kohti. Nukuimme koneessa koko matkan ja siirtyminen Gatwickista Victorian kautta hotellille meni mallikkaasti. Vähän etukäteen jännitin, kun T ei ollut mukana mutta hienosti selvittiin!

Hotellia etsittiin yhden korttelin verran väärästä paikasta, mutta nopeasti se löytyikin Queenswaylta, läheltä Bayswaterin asemaa. Hotellimme oli Mstay Hyde Park. Saimme huoneen jo ennen kahta ja syömisen jälkeen otimmekin muutaman tunnin päiväunet heti alkuun. Sen jälkeen oli mukava lähteä pirteämpänä hämmästelemään Oxford Streetin valoja. Pikaisesti käväisimme parissa kaupassakin.

Samalla reissulla kävimme moikkaamassa Big Beniä ja London Eyetä ja syömässä herkullisen nutellavohvelin Big Benin juurella. Käveleskelimme ympäriinsä ja huomasimme Winter Wonderlandiin virtaavan porukkaa, joten yritimme sisään myös, mutta siellä olikin VIP-ilta, joten sovimme palaavamme seuraavana päivänä.

Perjantaina heräilimme kahdeksan aikaan aamupalalle. Aamupala ei ollut erikoinen, lähinnä leipää, kroisanttia ja jukurttia, mutta ihan riittävä. Lähdimme jälleen Oxford Streetille ja Primarkiin, tarkoituksena tällä kertaa ostaakin jotain. Palailimme hotellille joskus iltapäivästä tuomaan ostoksia ja huilasimme hetken. Sainsburystä sai hyvän pastasalaatin, jolla nälkä pysyi poissa pitkään. Suurkulutin myös Starbucksin kylmiä Cafe Latteja aika monta lomamme aikana. Lähdimme uudelleen matkaan ja metroilimme Harrodsille jouluvaloja katsomaan. Sisälläkin kiersimme hetken ja söimme puoliksi kaksi Harrodsin kuppikakkua, Nam! Tosin ihan yhtä hyviä sai Tescostakin huomattavasti huokeampaan hintaan. 

Kävelimme Hyde Parkiin Winter Wonderlandiin, jossa kuluikin muutama tunti. Kävimme Haunted housessa säikkymässä ja nauramassa sekä fiilistelimme tunnelmaa. Glögiäkin yritimme juoda, mutta kyllä suomalainen glögi on parempaa :D aioimme mennä marokkolaiseen ravintolaan syömään, mutta päädyimmekin italialaiseen ravintolaan, jossa söimme pitkän kaavan mukaan. Ruoan jälkeen väsy iski hyvin pian.

Lauantaiaamulla aamupalan jälkeen suuntasimme Portobellon markkinoille, jossa muutama vuosi sitten keväällä kävimme. Mitään ei ostettu, mutta kiva katsella kojuja ja markkinahumua. Kipaistiin pubiin juomaan yhdet siiderit ja kävimme Kensington Gardensissa kävelemässä ennen piipahdusta hotellilla.

Mietimme suuntaisimmeko Piccadillylle, mutta ystäväni piti vielä löytää muutamia juttuja itselleen, joten käväistiin hotellin lähellä olevassa Whiteley's kauppakeskuksessa ja suuntasimme takaisin Oxford Streetille. Siellä kuluikin useampi tunti, kävely alkoi jo tuntua jaloissa ja nälkä kurni. Percy Streetiltä bongasimme ranskalaisen bistron nimeltä Big Fernand, josta saimmekin parhaat hampurilaiset ikinä! Palvelu oli todella ystävällistä ja nopeaa. Ystäväni kävi tilaamassa meille jälkkäriksi jäätelöt. Pian hänen palattuaan pöytään musiikki loppui ja alkoi soida Happy Birthday. Tarjoilija tuli kantaen jäätelöä, missä paloi kynttilä. Henkilökunta toivotti minulle hyvää syntymäpäivää, joka oli oikeasti sunnuntaina. Muutkin asiakkaat taputtivat. Niin ihana yllätys!

Pian syömisen jälkeen metroilimme takaisin hotellille, josta lähdimme vielä koluamaan muutamia lähikauppoja vesisateessa. Ilmat suosivatkin koko loman ja aurinko paistoi muuten lähes koko ajan lukuunottamatta viimeistä iltaa ja lähtöaamua. Ystäväni nukahti ollessani suihkussa ja mä aloin erittäin huonolla nettiyhteydellä selvittää metroja ja junia. Tiesin, että meidän täytyisi herätä noin neljältä, että olisi tarpeeksi aikaa siirtymisiin. Metrot olikin peruttu lähiasemilta ja yllätyksekseni myös kaikki junat. Tämän selvittämiseen kului aikaa kaksi tuntia, kun netti pätki jatkuvasti. No, bussilla sitten. Eiii, kaikki bussit oli myyty loppuun! Tässä vaiheessa jo lähetin veljelleni viestiä, että voisiko selvittää asiaa Suomesta käsin kun netti toimii paremmin. Kello oli yli puolen yön ja olisi pitänyt päästä nukkumaan.. Hän selvitti, että taksi maksaa n. 75-130 puntaa Victorialta Gatwickiin ja totesin, että sillä sitten on mentävä, vaikka olimmekin yrittäneet kuluttaa viimeiset puntamme parhaamme mukaan. 

Pääsin nukkumaan yhden jälkeen ja herätin ystäväni hiukan ennen neljää. Hän luuli minun aluksi huijaavan kertoessani tilanteesta, mutta nopeasti uni karisi silmistä. Söimme aamupalaa hotellihuoneessa (kysyimme sunnuntaille aamupalan mahdollisuutta aiemmin, mutta virnuileva vastaanottovirkailija sanoi sen olevan mahdotonta ja kertoi, että emme ole maksaneet aamupalasta vaan se kuuluu huoneen hintaan, joten hän ei voi auttaa) jonka jälkeen menimme pyytämään respaa soittamaan taksia. Tämä yövirkailija ehdotti itse hakisiko meille hedelmiä tai leipiä tai haluaisimmeko, että hän keittäisi kahvia taksia odottaessamme, joten taisi olla ihan vain edellisen virkailijan omaa asiakaspalvelutaidottomuutta moinen. Respa kertoi iloksemme taksin maksavan vain 60puntaa. 

Hauska nigerialainen taksinkuljettaja vei meidät kentälle aamuhämärissä ja kertoili omasta maastaan sekä jutteli Suomen ja Britannian eroista. Ehdimme kentällä nauttia vielä uudelleen aamupalan ja koneessa nukuimme jälleen noususta laskuun :)

Ihana, ikimuistoinen loma rakkaan ystäväni kanssa oli huikea pako arjesta. Kiitos K seurasta, ylläristä, naurusta, keskusteluista ja kaikesta! ❤ Nyt jaksaa odottaa joulua! :)

Lontoo marraskuussa

En ehtinyt teille ajastaa mitään postausta, sorry. Sain kuin sainkin uuden kamerani Olympus E-PL7 just ennen reissua, joten nämä kuvat on otettu sillä. Ihanan kompakti kamera! Helppo kuljettaa mukana ja kun en ehtinyt asetuksiin sen kummemmin perehtyä niin automaattiasetuksillakin saa jo ihan hyviä kuvia. 

Tänään tultiin kotiin ja kirjottelen teille piiiitkän matkapostauksen Lontoosta. Me lennettiin Norwegianilla ja ajettiin edeltävä yö Helsinkiin. Lento oli aamulla 8 paikkeilla ja nukahdinkin koneessa ennen nousua ja heräsin juuri kun kone tömähti maahan :D Meni siis matka aika mukavasti. Ostimme Gatwickin kentän automaatista junaliput Victorian asemalle, maksoi kahdelta henkilöltä 39,80£ yhteen suuntaan. Junia lähti 15minuutin välein joten nopeasti päästiin matkaan. Victorian asema on aika suuri ja ei meinattu heti löytää mistä saadaan ostettua metrokortit, joten käytiin syömässä KFC:ssä, missä ei mielestäni kovin erikoista ruokaa ollut. Päädyttiin ostamaan Oystercardit, missä oli 5£ pantti ja johon ladattiin rahaa matkoja varten. Ladattiin aluksi 20£ ja lisättiin vielä myöhemmin 10£, joista kortille jäikin vielä käytettävää. Emme palauttaneet kortteja vaan rahat on siellä myöhempää käyttöä varten, eiköhän me Lontooseen vielä joskus suunnata :)

Victorian asemalta lähdettiin metrolla Bayswaterin asemalle ja olin vain pikaisesti vilkaissut karttaa vielä ennen lähtöä ja todennut hotellin olevan ihan seuraavalla kadulla, niin kuin se olikin. Onneksi löytyi helpolla, koska meillä ei ollut karttaa mukana. Käytiin maksamassa huone, joka olisi valmis muutaman tunnin päästä, klo kahden jälkeen. Lähdettiin käveleskelemään Kensington Gardensiin, missä ihmiset ulkoiluttivat koiriaan vapaana, oravat tulivat nuuhkimaan kenkiä ja kerjäämään ruokaa ja joutsenet lipuivat lammessa ihan vieressämme. Söin jostain katukioskista vohvelin, joka olikin tosi herkullista. Kurkattiin myös muutamia nähtävyyksiä esimerkiksi Peter Pan statue ja Princess Diana memory fountain. Hämmästelin kuinka huolettomasti ihmiset pitivät koiriaan irti, meille ei aina ollut edes selvää, mikä koira on kenenkäkin kun omistaja saattoi viilettää jo kaukana. Eikä kohdattu yhtäkään rähinää koirien kesken. Puisto muuttui jossain vaiheessa Hyde Parkiksi ja bongasimmekin Winter Wonderlandin joka aukesi tuossa jokin aika sitten ja on avoinna ainakin jouluun asti. Upea paikka! Kierrettiin Winter Wonderlandissa hetken ja päätimme tulla pimeällä uudelleen.

Mentiin hotellille vaihtamaan vaatteita ja huilimaan hetkeksi, kun oli tullut käveltyä jo useampi tunti. Päätettiin nukkua pienet päikkärit ja herättiinkin sitten klo 20 :D Nukuttiin siis sellanen yli kolme tuntia.. Noh, olihan sitä univelkaa edellisyön valvomisista. Käytiin syömässä läheisessä italialaisravintolassa ja suunnattiin Oxford Streetille hämmästelemään jouluvaloja. Pyörittiin siellä pari tuntia ja yhden paikkeilla yöllä mentiin takaisin hotellille.

Torstaina heräiltiin 8 jälkeen ja haettiin läheisestä Sainsbury's Local-nimisestä ruokakaupasta evästä ja mentiin Kensington Gardeniin syömään. Mä söin kroisantin, hedelmäsalaatin ja jääkahvin. Mulla oli heti aamusta lähtien jalka tosi kipee oikeesta syrjästä ja joka askel oli kuin tuskaa. Mentiin Oxford Streetille Primarkiin shoppailemaan ja ostinkin pari yökkäriä, pikkuveljen huomisille synttäreille lahjan, upean posliinikannun, kynttiläkipon, pyyhkeitä, paidan, housut, parit kengät.. Ja kaikenlaista :D Käytiin muutamassa lähikaupassa myös ja lähdettiin sitten viemään ostoksia takaisin hotellille. Kahvit juotiin jossain matkan varrella, että sain lepuutettua jalkaa hetken.

Hotellilla aloin puhua, että haluaisin lähteä käymään askarteluliike Hobbycraftissa, mutta lähelle menee vähän huonosti metroja eikä ollut sen alueen karttaa. Päätettiin kuitenkin lähteä ja ajateltiin kävellä metroasemalta Hobbycraftiin, reittikään ei kovin pitkältä näyttänyt. Matkailu avartaa, T totesi. Ihan huikeeta, että se lähti mun mukaan jotain askartelukauppaa etsimään!

[Berjaya Eden park hotellista siis lähdettiin liikkeelle ja ylhäällä näkyvään metroasemaan mentiin, josta käveltiin loppumatka]

Seikkailtiin metrolla Brent Crossin asemalle ja lähdettiin kävelemään. Mentiin teiden yli ja ali edestakaisin ja usko meinasi loppua kun ei Hobbycraftia löytynyt. Pysähdyttiin kahville Costasiin ja kysyttiin voisiko he soittaa meille taksin kun mun jalka oli niin kipeä (ei kuulunut palveluun) tai olisiko heillä edes numeroa (eivät tienneet) mutta ei saatu apuja. Lopulta löydettiin liike monen kilometrin kävelyn jälkeen jes! Nähtiinpähän hieman erilaisia maisemia matkalla. Ja olihan se Hobbycraft nyt ihan huikea paikka! Täynnä askartelutuotteita maalaustarvikkeista nappeihin ja pienlentokoneiden rakenteluihin, ihan kaikkea löytyi. Ostin sieltä muutamia nauhoja, candy meltsejä ja jotain muuta aika pientä. Tais tulla yliannostus ;)

Kysyttiin myyjältä taksin numeroa, hänkään ei tiennyt joten ei auttanut kuin lähteä kävelemään takaisin. Nyt oltiin viisaampia eikä ylitetty valtateitä vaan pysyttiin samalla puolen kokoajan eikä matkakaan ollut onneksi niin pitkä vaikka joka askeleella mun jalkaa pisti ja kävely oli hankalaa ontumista. Tulomatkalla pysähdyttiin vielä jossain sisustusliikkeessä,mutta en jaksanut siellä kovin keskittyä kun jalkaan sattui niin kovasti. Hotellille päästiin joskus seitsemän aikaan ja hetken huilattuamme lähdimme vielä metroilemaan ja Nando'sille King's Cross St. Pancras (linkistä pääset metrokarttaan) aseman lähettyville syömään. Kävimme myös Oxford Streetillä, mutta siellä meni kaupat jo kiinni eikä ehditty enää shoppailemaan. Jouluvalot oli kuitenkin huikeita!

Perjantai aloitettiin aikaisin, koska lauantaina olisi herätys puoli viideltä. Haimme taas eväät mukaan ja menimme puistoon syömään. Lähdimme Oxford Streetille shoppailemaan, mutta kaupat eivät olleet vielä auki. Joimme siis kuumaa kaakaota ja kahvia jossain kahvilassa hetken ja lepuuttelimme jälleen mun jalkaa. T löysi itselleen kengät ja farkut. Ihmisiä oli hurja määrä liikkeellä, koska oli Black Friday. Metrot olivat  niin täynnä pitkin päivää, että joutui survomaan itsensä sisään mahtuakseen shoppailun villiinnyttämien ihmisten sekaan. Lähdimme käveleskelemään Sohon alueelle ihastelemaan jouluvaloja. Päädyimme joulupuistoon, jossa pidimme sadetta katoksen alla englantilaisia fudgeja puoliksi syöden. Kävimme myös M&M's storessa ja sporttipubissa siiderillä/kaljalla.

[tuo mies tuola katolla lauleskeli cheerleader-laulua :) tulit kovasti mieleen, S!!]

Pimeän tullen metroilimme itsemme Marble Archiin, josta lähdimme ihastelemaan Winter Wonderlandia ja se oli ihan uskomaton satumaa varsinkin illalla! Karnevaalitunnelmaa, karusellibaareja, glögin ja kuuman siiderin myyntikojuja, erilaisia ruokapaikkoja, huvipuistohärveleitä, renkaanheitto-, ammunta- ja narunvetokojuja, haunted house, hurjan paljon jouluvaloja, luistinrata, upeita myyntipuoteja mistä sai mm. joulukoristeita, lapasia ja pipoja, itsetehtyjä saippuoita, fudgeja, kastanjoita, pipareita, kynttilöitä.. Siellä ihmeteltiinkin aika pitkään, jonka jälkeen kävimme syömässä hotellimme lähistöllä olevassa italialaispaikassa, jossa ei oikeastaan ollut edes hyvää ruokaa mutta nälkä oli jo niin kova ettei välitetty. 

[aikuisille oli karusellibaari, oikealla. Ihan hauska, se pyöri hiljakseen :D Paremmin ihmiset siinä pysyivät pystyssä kuin luistinradalla!]

Hotellille päädyttiin jo yhdeksän maissa ja tänään meillä olikin herätys 4.30 ja palattiin lentoasemalle samaa reittiä Victorian kautta. Otimme varmuudeksi sen verran aikaa, että ehtisimme vielä parilla myöhäisemmälläkin junalla jos niitä peruttaisiin. Se juna olikin peruttu millä ajattelimme mennä, mutta seuraavalla pääsimme. Joku asiakas siinä huusi kovaan ääneen juna-aseman työntekijälle että hän myöhästyy lennolta kun kaksi junavuoroa oli peruttu eikä mitään ilmoituksia asiasta oltu annettu. Me ehdimme hyvin ajoissa ja kerkesimme syödä aamupalankin lentokentällä Nando'sissa. Nukahdin koneen noustessa ilmaan ja heräsin kun kuulutettiin laskeutumisesta. Leppoisasti meni siis matkat ja lomakin oli aivan mahtava! Ihana irtiotto arjesta vain meille kahdelle. Lomareissut muiden kanssa on myös olleet tosi kivoja, mutta olihan se mukavaa, kun sai mennä minne halusi juuri silloin kun halusi neuvottelematta siitä kenenkään kanssa. Meidän Rakkausloma :) Ootteko te käyneet Lontoossa? Mikä on lempipaikkanne?

Ilmat oli tosi hyvät meidän koko reissun, perjantaina sateli vähäsen mutta muuten oli sellaista 10 astetta ja välillä jopa aurinko paisteli. Nähtiin useampi ihminen shortseissa tai t-paidassa :) Hotellissakin oli tosi lämmin ja suihkusta tuli ensimmäisenä iltana niin kuumaa vettä, että siellä ei pystynyt olemaan. T sai sen onneksi väännettyä sen verran viileälle, että loppuloman pystyi suihkutella normaalisti. Nyt tämä lomailija menee nukkumaan, että huomenna jaksan juhlia pikkuveljeä :)

Agios Nikolaos (superpitkä postaus!)

Viimeinen lomapäivä pyörähti tänään käyntiin. Perjantai-illalla kotiuduttiin Kreetalta. Tässä teille piiitkä postaus lomamatkastamme.

[Agios Nikolaoksessa oli todella paljon korkeuseroja]

Lähdimme kotoa matkaan torstai-illalla, lento lähti perjantaiaamulla kohti Iraklionia. Hyvin valvotun yön jälkeen nukuin koko lentomatkan ja heräilin vähän ennen laskeutumista. Tiedättehän sen ihanan kuuman henkäyksen, kun astut lentokoneesta ulos? Sitä olikin jo ikävä. Matka jatkui Iraklionista Agios Nikolaokseen vielä parin tunnin verran linja-autolla. 

[hotellimme parveke] 

[iltanäkymää parvekkeelta]

Hotellimme oli El Greco, aika perus 3- tähden hotelli hyvällä sijainnilla ja merinäköalalla. Huoneet eivät olleet mitenkään kummoisen näköisiä, mutta ihan riittäviä. Uima-allasta ei ollut ja koska rannalle oli matkaa n. 50metriä, sitä ei tarvittukaan. Ekana päivänä vähän kierreltiin Agios Nikolaosta ja makoiltiin rannalla. Aika rauhallisesti vietettiin perjantaita, osa meistä ei ollut nukkunut yhtään. Onneksi merivesi piristi niin että jaksoimme sinnitellä iltaan asti. Illalla nukkumaan mennessä mukava yllätys olikin hotellihuoneessa viliseviä ötököitä. Ikkunoissa lenteli jotain erikoisen kärpäsen näköisiä, joita edelliset asukkaat olivat verhoilla tappaneet ikkunoihin ja joiden raadot olivat vieläkin paikoillaan. Muutama ötökkä vilisti sängyn alle ja käskin jo T:n nostaa patjaakin, että nähdään näkyykö myös luteita. Ei näkynyt. T sai onneksi myös tapettua kaikki ötökät mitä nähtiin. Varmuuden vuoksi jätettiin vessaan yöksi valot päälle, ettei tule ainakaan torakoita.

[Pohjaton järvi yhdistyy mereen tuon pikkuisen sillan alla]

Lauantaina fiilis olikin ihan eri hyvin nukutun yön jälkeen. Aamupala tosin ei ollut mikään elämys, tarjoiluastioista lähes puolet oli tyhjänä, eikä täydennystä tullut ainakaan meidän ruokailun aikana. Samaa meininkiä jatkui koko loppulomamme, vähän väliä oli jokin astia tyhjänä ja kuulin henkilökunnan selittelevän menekin yllättäneen tai vastaavaa.  Kreikassa vietettiin Marian taivaaseenastumisen päivää 15.8. Se ei kuitenkaan meille turisteille näkynyt mitenkään, ainoastaan yksi ilotulitus bongattiin. Käytiin varaamassa vuokra-auto maanantaille. Tiesimme Takisin tarhan olevan hankalan matkan takana, joten päätettiin ottaa jonkin sortin maasturi. 

Lopuksi meille valikoitui Suzuki Jimny, joka olikin ihan hyvä vaihtoehto meille. Jimnyn ääni kuului varmaan kilometrin pääähän, sen verran se rämisi ja paukkui, mutta oli ihanan viileä ajella katot auki ja tuulen humistessa.

Sunnuntaina päätimme lähteä paikallisbussilla Plakaan ja Spinalongan saarelle, mistä Yle Teemalta tuleva Saari-sarja (klik) kertoo. Tulimme kuitenkin siihen tulokseen, että taksi tulee suunnilleen saman hintaiseksi ja pääsemme liikkumaan silloin kuin haluamme, joten otimme taksin. Kuljettaja oli hauska vanha papparainen, suurimman osan matkasta lauleskeli ja välillä huuteli "Saatana perkele" jonkin autoilijan törttöillessä tai jonkun naisen mennessä ohi "iiiiiihana". Hän hoki myös hauskoja sananparsia suomeksi ja kertoi ajavansa kuin Keke Rosberg. Spinalongan saari oli huikea ja sitä osasikin hämmästellä ihan eri tavalla Saari-sarjaa katsottuaan. Kierrettyämme saaren ympäri kävellen, palasimme veneellä Plakaan ja söimme merenrantatavernassa saarta katsellen. Plakassa oli myös hauskoja putiikkeja, joissa oli sisustettu jollain tietyllä värillä.

 [joku paikallinen kaveri]

[Alin kuva Spinalongalta Plakaan tultaessa]

Maanantaiaamuna siis otettiin suunta rämisevällä ja kolisevalla vuokra-autolla kohti Ierapetraa. Sovittiin tapaavamme Takisin kanssa Lidlin pihassa. Siinä häntä odotellessamme näimme todella nälkiintyneen näköisen koiran tulevan eräästä pihasta meitä kohti. Meillä oli joku 7-8 pussillista pyyhkeitä, lääkkeitä, hihnoja, harjoja ja ties mitä mukana ja kaivelinkin pusseista vesikipon ja laitoin koiralle vettä. Sitä pelotti kovasti mutta kävi juomassa ja vähän heilutti häntääkin. Takisin saapuessa paikalle hän järkyttyi myös koiran huonosta kunnosta ja sai lopulta pienen jahtaamisen jälkeen koiran kiinni. Koira olisi ehkä collien kokoinen täysissä voimissaan, mutta nyt Takis pystyi kantaa sitä yhdellä kädellä. Koiran kylkiluut loistivat ja myös selän ja takapuolen päältä oli luut nähtävissä. Siitä talosta, mistä koirakin oli tullut, lähti mies ja nainen tulemaan juosten luoksemme Takisia huutaen. He päästivät ilmoille valtavan kreikankielentulvan ja pitkään puhumisen jälkeen Takis kertoi meille koiran syntyneen pentuna näille ihmisille, jonka jälkeen he olivat antaneet sen toiseen kotiin, joka oli kohdellut sitä huonosti ja sen vuoksi koira on nälkiintynyt. Nyt se oli palannut kasvattajilleen, jotka kuulemma huolehtivat koirista hyvin. En ollut ihan vakuuttunut asiasta nähtyäni miten nämä ihmiset raivosivat pihallaan Takisin lähdettyä kauppaan. Tavarat lentelivät ja karjunta kuului kauas meidän luo saakka. Lopulta mies vei koiran takaisin yhden talon puutarhaan, missä se oli aiemminkin viettänyt aikaansa. Uskon kuitenkin, että Takis pitää heitä silmällä, ilmeisesti he tunsivat jo ennestäänkin. Kovasti he myöntelivät Takiksen käskiessä viemään koiraa eläinlääkäriin ja hoitamalla se kuntoon. Kerroin toki näiden ihmisten raivoamisesta, mutta Takis vakuutti että tietää heidän pitävän hyvän huolen koirista ja uskon häntä. Ehkä he olivat vain luonteeltaan hieman erikoisia tai raivosivat jostain muusta asiasta. 

[tuo ruskea koira rapsutteli pentua kauan mahasta sen makoillessa kaikessa rauhassa selällään :D]

[nämä pennut pelkäsivät niin paljon etteivät tulleet kolostaan siliteltäväksi]

Ajoimme Takisin perässä ylös vuorelle. Hänen tarhansa oli kaatopaikan takana, mistä hän usein löytääkin hylättyjä ja huonokuntoisia koiria. Tarhalla meitä oli vastassa iloinen koirien haukunta, osa juoksi autolle asti meitä vastaan. Tarhan ollessa kaukana vuorella, Takis päästää usein koiria vapaaksi tarhan ulkopuolelle juoksentelemaan ja ne tulevat takaisin portin taakse sitten liikuttuaan tarpeeksi. Tarhalla on yli 150 koiraa. Jännitin etukäteen, onko siellä kuinka kamalan ja huonokuntoisen näköisiä koiria ja montakohan itkua saan päästää.. Mutta Takis huolehtii todella hyvin koiristaan, ne olivat ainoastaan likaisia ja osalla oli pitkät kynnet. Ei mitään märkiviä haavoja ym. Osa ontui tai oli vielä toipilaana, mutta hyvin pärjäsivät siellä isossa koirajoukossa. Takis oli kiitollinen lahjoituksista ja sanoikin tällä pyyhemäärällä selviävän talven yli. 

Oltiin paikalla varmaan parisen tuntia ja saatiin lukematon määrä pusuja ja hännän heilutuksia. Pienet naskalihampaiset pennut tarrasivat housunlahkeeseen kiinni yhtäkkiä ja haastoivat leikkiin. Tarhalla oli todella kuuma, varmaan yli 40 astetta. 

Mentiinkin siitä heti Ierapetraan mereen uimaan. Päätimme lähteä käymään Kournajärvellä, joka oli toisessa päässä saarta Hanian lähellä. Häämatkalla kävimme sielä ja se oli upea makeavetinen järvi vuorten juuressa. Ajeltiinkin lähes koko päivä sinne ja perillä oltiin joskus vähän ennen pimeän laskeutumista. Järvi ei ollut entisensä, vaan se kupli ja haisi todella pahalta. Osa poluista oli ruohikoitunut ja kävimmekin lopulta vain pulahtamassa ja lähistöllä olevassa tavernassa syömässä. Huomasimme monessa tavernassa varsinkin Agios Nikolaoksessa sekä täällä Kournajärven rannalla tietynlaista välinpitämättömyyttä. Tilauksia unohdettiin tuoda pöytiin, tai tarjoilijaa sai metsästää saadakseen laskun. Rodoksella eikä aiemmin Kreetallakaan emme ole törmänneet vastaavaan, mutta loppulomasta se alkoi todella jo ottaa päähän. Olimme yöllä vasta perillä hotellilla ja kaikki joutuivatkin taistella loppumatkasta unta vastaan.

[Ierapetrasta molemmat kuvat]

Seuraavana aamuna lähdettiin vuoristoteitä kohti Vain hiekkarantaa. Vain palmuhiekkarannan kerrotaan syntyneen foinikialaisalusten miehistöjen aikanaan syömistä taateleista, joiden siemenet he heittivät mereen, josta ne ajautuivat rannalle ja kasvoivat palmuiksi. Ranta oli todella upea, paljon palmuja ja kallioita ympäröimässä hiekkarantaa. Väkeäkin tuli toki paikalle paljon ja lähdimmekin muutaman kerran uimisen jälkeen jatkamaan ajelua kohti Ierapetraa. Päätimme ajaa vuorten läpi Kreetan eteläpuolelle, josta suuntasimme takaisin Agios Nikolaokseen. Serpentiinitiet tulivat jälleen tutuiksi ja näimme monta pientä kyläpahasta, joissa saattoi olla ainoastaan 3 taloa. Auto oli meillä vuokralla kaksi päivää, joten illalla jätimme sen hotellin eteen mistä vuokrafirman mies sen kävi noutamassa.

Keskiviikkona Agios Nikolaoksessa oli markkinat, missä olikin kunnon härdelli. Myytiin t-paitoja, housuja, siivousvälineitä, alusvaatteita, koruja, krääsää, mausteita, hunajaa, leipomistarvikkeita, tunikoita, hedelmiä, vihanneksia ja ties mitä. Lähdimme äitin kanssa kahdestaan sinne shoppailemaan T:n lähtiessä salille ja veljeni jäädessä nukkumaan. Mukaan tarttui mm. housut, mausteita, hunajaa, isoja pyykkipoikia joilla saa rantapyyhkeen tuoliin kiinni ja silikonisia tähtimuotteja joita ajattelin käyttää betonijuttujen tekoon kotona. Kävimme myös parissa sisustusliikkeessä, mistä ostin peltipurkin teepusseille (oon saanut hajotettua jo kaksi puista teepurkkia) ja yhden kekseille tarkoitetun peltipurkin. 

Keskiviikko ja torstai kuluikin shoppaillessa ja uidessa Kitroplatian rannalla, joka oli hotelliamme lähinnä. Kävimme syömässä tutuksi tulleessa La Strada-nimisessä tavernassa, jossa sai todella hyvää ruokaa ja useasti pysähdyimme Twins-nimiseen tavernaan juomaan siiderit. Tarjoilija osasikin jo ennakoida tilauksemme Twinsissä :D Tuliaisia en juurikaan tälläkään kerralla tuonut paitsi kummitädilleni kiitokseksi kissojen hoidosta ja isälle postien hakemisesta ja talonvahtimisesta. Itselleni ostin 3(!!) Michael Korsin feikkilaukkua, mausteita, puhelimeen kuoret, lompakon.. Tällä kerralla menikin paljon vähemmän rahaa mitä yleensä reissussa, mikä on tietysti kovin positiivista. Perjantaiaamulla linja-auto lähti hotellilta klo 8.45 ja kotona oltiin illalla klo 22 aikaan, jonka jälkeen hain vielä kissat hoitopaikasta. Koirat sain vasta lauantaina, kun hoitolanpitäjillä oli perjantai-illalla menoa, mutta nyt on kaikki onnellisesti kotona. Mukava reissu siis kaiken kaikkiaan, mutta ehkäpä en toista kertaa menisi samaan paikkaan. Takisin tarhan kuulumisia voit seurata Facebookista täältä. Varsinkin Dodo-niminen koira vei mun sydämen täysin kiipeämällä aitojen yli ja tuijottelemalla sielukkailla silmillään. Dodon ja muiden kiipeilyä näet Youtubesta, täältä. 

Nyt nauttimaan viimeisestä lomapäivästä!