Leikkaus

Leikkaus meni hyvin onneksi. Jätin Vilin klinikalle 12.30 ja sain hakea sen 15-16 välillä. Halusivat seurailla kun se heräilee. Mystinen patti, mitä luultiin siis kasvaimeksi, olikin talirauhaskasvain. Eli suht vaaraton. Se oli kuitenkin niin kummallisessa paikassa, etteivät eläinlääkärit olleet ennen nähneet talipattia siellä. Lisäksi se oli koteloitunut, joten ei olisi puristamalla tullut pois, eli hyvä että leikattiin. Sai kipulääkkeet piikkinä ja tästä päivästä alkaen rimadyliä ja antibioottia.

Pieni potilas oli niin onnellinen kun mamma tuli hakemaan, että rösähti häkistään lattialle kun jalat pettivätkin vielä. Jaksoi kuitenkin kävellä itse autoon. Kotona T tuli sitten kantamaan Vilin autosta sisälle ja se makoilikin jonkun aikaa omalla paikallaan. Otin kaulurinkin pois, kun se oli niin sekaisin ettei mitään tajunnut. Nola hoivas Viliä ja ihmetteli kauheesti kauluria.. Kunnes laitoin sen hetkeks Nolan päähän, ei enää vilkassutkaan kauluriin päinkään :D

Siinä jonkun tunnin olemisen jälkeen Vili jopa vinkui pissalle, ja mentiinkin kiireellä pihalle. Sillä vaan vauhti kasvoi, eikä tuntunut saavan jarruja päälle ollenkaan ennenkuin remmi kiristyi sen verran että hidasti :D

Otin Nolasta keittiössä kuvia kun se keikisteli päällään niin hauskasti kun puhuin "possulista" (suom. huom. possunkorva), yhtäkkiä kuului eteisestä kauhea ryminä kun Vili juoksi sieltä ihan holtittomana (vähän samalla tyylillä mitä tanskandogit juoksee :D) ja stoppas siihen mun eteen sillä ilmeellä et "mä kuulin possulin!!!". Samantien sen etujalat väsähti ja luisuivat eteenpäin, joten se päätyi siihen makaamaan. Oli aika hauskan näköstä :D Raukkaparka ja mamma vaan nauroi :P

Annoin sille kipulääkettä jo illalla, kun se tuntui niin kipuselta. Vili harvoin näyttää että joku paikka olis kipeenä, mutta nyt se vinkui pitkin iltaa ja piti jalkaansa ylhäällä.

Tässä vielä kuva potilaasta